Euroopan Keskuspankki, EKP:n rahapolitiikka on ollut historiallisen kireää kahden viimeisen vuoden ajan. Ensimmäinen lievennys siihen tuli kesäkuussa. Ja se ei jää tämän vuoden viimeiseksi, jos on uskominen taloustieteilijä Juha Tervalaa.
– Ennustan tälle vuodelle useampaa koronlaskua. EKP teki hyvinkin odotetun päätöksen ensimmäisestä koronlaskusta tässä kuussa, Tervala sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Markkinat odottavat useampaa koronlaskua tälle vuodelle. Nordea esimerkiksi ennustaa, että tänä vuonna EKP laskee korkoja kolme kertaa.
Kuten Tervalakin tuo esille, ennen kesäkuun kokousta oli varsin selvää, että keskuspankki tekee ensimmäisen koronlaskunsa. Sen viesti oli ollut varsin selkeä. Kokouksen jälkeen keskuspankkiirien sävy muuttui ja vastaukset olivat hyvin ympäripyöreitä.
– Oli odotettua, että ei puhuttu selkeitä ennustuksia tulevasta ohjauskoron tasosta loppuvuodelle. EKP korosti inflaationäkymiä sekä sitä, että sen päätökset pohjautuvat euroalueen talousdataan ja päätökset tehdään sen perusteella, Tervala sanoo.
Tervalan ennustetta tukee Olli Rehnin ulostulo tällä viikolla. Suomen Pankin pääjohtaja ilmaisi, että lisää datan perusteella voi olettaa tulevan lisää koronlaskuja jo tämän vuoden aikana. Hän ei kuitenkaan halunnut sitoa keskuspankkia mihinkään tiettyyn korkopolkuun.
– Varovaisuus on paikallaan. Puheissa korostettiin, että nykyinen rahapolitiikka on supistuvaa ja se pysyy koronlaskusta huolimatta supistavana. Linja, jossa sanotaan, että korkoura on datariippuvainen, on hyvä. Se antaa keskuspankille liikkumavaraa. Jos inflaatio laskee nopeasti, niin EKP voi silloin laskea korkoja jopa markkinoiden odotuksia nopeammin, Tervala sanoo.
– Inflaatiopainetta on edelleen. Se, milloin kahden prosentin tavoite saavutetaan määrittää sen, kuinka supistavaa EKP:n rahapolitiikka tulevaisuudessa tulee olemaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että euroalueen inflaatio tulee reippaasti alaspäin ja koronlasku varaa on edelleen.
EKP tavoittelee kahden prosentin inflaatiota. Toukokuussa euroalueen inflaatio oli 2,6 prosenttia verrattuna viime vuoden toukokuuhun.
Mitkä tekijät lisäävät inflaatiopainetta?
Mahdollisista inflaatiopainetta lisäävistä peikoista on uutisoitu ahkerasti. Saksan laajat palkankorotukset ovat yksi tällainen median esiin nostama huolenaihe.
– On totta, että Saksassa on tulossa isot palkankorotukset. Taustalla on kuitenkin se, että Saksassa palkankorotusten taso oli pitkän aikaan jopa liian alhainen suhteessa euroalueen realiteetteihin. Reaalipalkat eivät ole Saksassa nousseet samaan tahtiin kuin muulla euroalueella, Juha Tervala sanoo.
– Saksassa palkankorotusvaraa on huomattavasti enemmän kuin monessa muussa maassa. Palkankorotukset kyllä nostavat inflaatiota, mutta ei merkittävästi. Inflaatioluvut ovat alaspäin, vaikka lyhyellä aikavälillä Saksan palkankorotukset lukuja hieman nostavatkin.
Euroopan Keskuspankki on usein seurannut Yhdysvaltain Keskuspankkia rahapolitiikassa. Talous on ison meren takana ollut vahva ja keskuspankki ei ole hellittänyt tiukasta rahapolitiikasta. Toiseen suuntaan kulkeva euroalueen talous pakotti EKP:n reagoimaan ennen sitä.
Mediassa on ollut ääniä, joissa tämän on tuotu esille, että EKP ei voi tehdä enempää koronlaskuja, koska se heikentää euroa liikaa suhteessa dollariin. Tervala toppuuttelee huolta.
– EKP:n pitää tehdä itsenäistä rahapolitiikkaa ja näyttää, että se ei seuraile ainoastaan Fedin toimia vaan pystyy tekemään itsekin johtopäätöksiä rahapolitiikasta. Euron heikkeneminen olisi viennin kannalta olisi, mitä parhain asia, Tervala sanoo.
Maailma on epävakaampi kuin aikoihin. Tämä on vaikuttanut ja vaikuttaa EKP:n toimintaan. Geopoliittiset riskit ovat toista luokkaa kuin kymmenen vuotta sitten: Lähi-itä, Ukrainan sota ja erilaiset kauppasodat, joista merkittävintä käydään Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Asuntovelallinen joutuu jännittämään geopolitiikkaa.
Tervalan mukaan nyt ilmassa olevat geopolitiikan riskit kuitenkaan tuskin tulevat vaikuttamaan EKP:n tulevaan korkouraan.
– Pieni riski on olemassa kauppasodasta Kiinan kanssa. Kun EU asettaa perustellusti kiinalaisille sähköautoille tulleja, niin Kiinalta tulee jonkinlaisia vastatoimia. En usko, että Euroopan Unioni reagoi näihin kovinkaan voimakkaasti, Tervala sanoo.
– Geopolitiikan riskit ovat tällä hetkellä aika hyvin tiedossa.
