Kreml on venäläistänyt miehitettyjä Itä-Ukrainan alueita kadun nimiä sekä aikavyöhykettä myöten – kello on niillä nyt tuntia edellä muuta Ukrainaa.
The Economist-lehti kuvailee elämää miehitetyillä alueilla ”totalitaariseksi helvetiksi” ja huomauttaa, että jos presidentti Donald Trumpin hallinto vaatisi aselepoa tai rauhansopimusta Venäjän hyökkäyssotaan, on mahdollista, että liki viidennes Ukrainasta jäisi Venäjän haltuun.
– Tämä on vankilayhteiskunta, kuvailee miehitysalueelta Ukrainalle vakoileva Kirill, ja toteaa, ettei kukaan uskalla sanoa mielipidettään julkisesti.
Elämä alueella ilman Venäjän passia on Kirillin mukaan kuin eläisi pakolaisena omassa maassaan. Venäläiset ovat kansoittaneet kaikki merkittävät työpaikat. Ukrainalaismielisistä kommenteista voi joutua ”kellariin”, millä viitataan venäläisten perustamiin pidätys- ja ”uudelleenkoulutuskeskuksiin”.
Kaikki jäljet Ukrainasta pyritään häivyttämään. Kouluihin on vaihdettu venäläinen opetussuunnitelma ja venäläiset nuoriso- ja puolisotilaalliset järjestöt toimivat alueilla.
Tutkija Nikolai Petrov Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutista sanoo, että sorto yhdistettynä venäläistämiseen tähtää miehitysalueiden koko sosiaalisen ja poliittisen rakenteen muuttamiseen.
Venäjä liitti Krimin itseensä vuonna 2014, mutta samaan aikaan miehitetyt Donetskin ja Luhanskin osat liitettiin maahan virallisesti vasta syyskuussa 2022. Väliaikana alueet ajautuivat eräänlaiseen laittomuuden limboon, ukrainamielisiä pakeni joukolla ja heidän yrityksiään ja omaisuuttaan takavarikoitiin.
Laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Venäjä on pyrkinyt nielaisemaan alueet täydellisesti, kuten myös uudet alueet Hersonista ja Zaporižžjasta sekä valtaamansa lisäalaa Donetskista ja Luhanskista.
Tammikuussa 2022 ukrainalaisviranomaiset arvioivat, että miehitetyillä ukrainalaisalueilla Krim pois lukien oli 6,4 miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä luku on Petrovin mukaan noin 3,5 miljoonaa.
Jopa Venäjän tilastokeskus myöntää, että asukkaiden pakeneminen jatkuu, viime vuonna ”uusilta alueilta” muutti pois enimmillään 100000 ihmistä.
Petrov laskee, että Krimillä on nyt noin 1,8 miljoonaa asukasta, joista osa on muuttanut sinne 2014 jälkeen.
Alueelle jääville Venäjä on ajanut kansalaisuuden ottamista. Vuoden 2025 alusta alkaen jokaisella miehitysalueen yli 14-vuotiaalla asukkaalla tulee olla Venäjän kansalaisuus tai heidät luokitellaan ulkomaan kansalaisiksi, jotka voidaan karkottaa.
Jo nyt elämä ilman Venäjän passia on tehty mahdottomaksi. Vain Venäjän kansalaisilla on oikeus laittaa lapsensa kouluun, saada terveydenhoitoa, eläkkeitä tai sosiaaliavustuksia. Venäläisviranomaiset ovat uudelleen rekisteröineet kiinteistöt ja yritykset, joita varten täytyy myös olla kansalaisuus. Economistin mukaan osa paenneista asukkaista on jopa tullut takaisin sen toivossa, että saisivat omaisuutensa taas haltuunsa.
Joukkopaon aiheuttamaa työvoimapulaa on paikattu noin 50000:lla Venäjältä ja Keski-Aasiasta tulleella vierastyöläisellä. Suuri osa on rakennusalan työntekijöitä, mutta hyvin palkattujen lyhyiden työsopimusten perässä on tullut myös lääkäreitä, opettajia ja virkamiehiä.
Venäjä peittelee alueliitosten todellisia kustannuksia ystävyyskuntajärjestelyillä, joissa jonkin Venäjän alueen suuret yritykset, yliopistot ja kulttuurilaitokset tukevat miehitysalueiden vastaavia toimijoita omasta budjetistaan. Järjestelyyn käytettyä rahamäärää ei ole kerrottu julkisesti. Lisäksi investointeja vauhditetaan laajoilla verohelpotuksilla.
Vastarintaa miehitysalueilla on jossain määrin, Economist kertoo. Partisaanien kerrotaan 27. lokakuuta räjäyttäneen rautatiesillan vallatussa Berdjanskissa. Miehityshallinnon kanssa yhteistyötä tekeviä salamurhataan ajoittain.
Ukrainan kansallinen vastarintakeskus (NRC) tukee partisaaneja. NRC:n tiedottaja ”Ostap” sanoo kuitenkin, että nykyinen partisaanitoiminta ”ei ole kuin elokuvissa”. Yksittäisten venäläisten tappamisen sijaan hyödyllisempää on kerätä tiedustelutietoa joukkojen ja aseiden sijainnista, joihin voi iskeä ohjuksella, Ostap toteaa.
Miehitettyjen alueiden identiteetti on muuttumassa. Osa asukkaista on jo aiemmin ollut Venäjä-mielisiä. Nyt sorto, aivopesu ja ihmisten joukkopako on muuttanut painopistettä edelleen.
NRC:n mukaan Zaporižžjan ja Hersonin alueilla 5-30 prosenttia asukkaista on venäläismielisiä, 20-35 prosenttia ukrainalaismielisiä ja ehkä jopa yli puolet on omaksunut ”katsotaan mitä tapahtuu” -asenteen. Tutkija Petrovin mukaan siksi ei voi ajatella niinkään, että kaikki miehitysalueiden asukkaat odottaisivat pelastajia tulemaan vapauttamaan heidät.
