Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023.
Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin.
Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja.
– Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.
Vertailun suurituloisimman, 150 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein Belgian ja Italian jälkeen. Marginaaliveroprosentti taasen on tällä tulotasolla Suomessa 59,2, eli toiseksi korkein Belgian jälkeen.
Suomalaisen palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 31 000 euron vuosittaisella palkkatasolla kuitenkin eurooppalaista keskitasoa.
Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,4 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 49 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 600 euroa vähemmän kuin naapurimaassa.
– Suomen ei kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla etenemisen kannusteista on pidettävä parempaa huolta, Kirkko-Jaakkola huomauttaa.
Työnantajamaksut ovat Suomessa Euroopan vertailumaiden keskitasoa. Naapurimaista Virossa ja Ruotsissa ne ovat selvästi korkeammat, mikä nostaa näissä maissa työhön kohdistuvaa palkkaverokiilaa. Tanskassa työnantajamaksujen merkitys on lähes olematon.
Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023 vertailee työn verotusta 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Selvityksen maat ovat Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.
