Uutta on, että eräissä vakavimmissa rikoksissa todistajan henkilöllisyys voidaan salata. Todistajanvalasta luovutaan ja jatkossa kaikkia todistajia kuullaan vakuutuksen nojalla.
Uusien säännösten mukaan tuomioistuin voi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta, ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta.
Anonyymi todistaminen on siten mahdollista esimerkiksi henkirikoksessa, törkeässä huumausainerikoksessa ja törkeässä ryöstössä.
Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen on sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, joista enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta.
– Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joiden yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua, oikeusministeriö toteaa.
Anonyymiin todisteluun on tarkoitus turvautua vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten suojella. Suojaa voi tarvita esimerkiksi peitetoimintaan osallistunut poliisi tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen.
Todistajan henkilöllisyyttä suojataan sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa suojaamiseksi. Todistajan nimeä ja yhteystietoja ei ilmoiteta.
Todistajaa voidaan lisäksi kuulla videoyhteyden välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta. Laajimman suojan antaa järjestely, jossa todistajaa kuullaan ilman näköyhteyttä ja ääni muunnettuna.
Syytetyn edustajalla on aina oikeus esittää oikeudenkäynnissä todistajalle kysymyksiä.
Anonymiteettiä hakee yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan on julkinen asiamies, joka valvoo epäillyn etua. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä on oikeus hakea todistajalle anonymiteettiä. Käsittely tapahtuu tuomioistuimessa suljetuin ovin ja aineisto pidetään salassa 60 vuotta, jos anonymiteetti myönnetään.
Todisteluun muitakin muutoksia
Mahdollisuus videoneuvottelujen käyttöön laajenee. Oikeudessa voidaan käyttää todisteena seksuaalirikoksen uhrin tai erityisen suojelun tarpeessa olevan 15–17-vuotiaan asianomistajan esitutkinnassa videoitua kertomusta, jos myös syytetyllä on ollut mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä.
Kiduttamalla saatua todistetta ei saa hyödyntää oikeudenkäynnissä lainkaan. Muuten lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Rikosjutun käsittelyssä ei voida käyttää todisteena esimerkiksi verotusmenettelyssä annettuja lausumia tai luovutettuja asiakirjoja, jotka voivat saattaa henkilön syytteen vaaraan. Edellytyksenä on, että henkilöä jo verotusmenettelyn aikaan epäillään rikoksesta tai muuten on vireillä rikosjuttu, jolla on yhteys tässä menettelyssä selvitettäviin seikkoihin.
Asianomistajan ensisijaisesta syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovutaan. Tällöin asianomistajalla on kaikkien rikosten osalta toissijainen syyteoikeus.
