Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ihmettelee Helsingin Sanomien eurovaalikoneen kysymyksiä, joita lehti kertoo käyttävänsä EU-myönteisyyden mittarina.
HS:n mukaan yleistä EU-myönteisyyttä mitataan muun muassa kysymyksillä ”EU:lla pitää olla mahdollisuus ottaa jatkossakin yhteistä velkaa” ja ”EU:n on tavoiteltava muuttumista liittovaltioksi pitkällä aikavälillä”.
– Väite, että liittovaltion tai yhteisvelan kannattaminen on EU-myönteistä, on täysin poliittinen. Samoin kuin vanha ”totuus”, että Nato-jäsenyys olisi sotahulluutta. Tai että holtiton velkaantuminen on heikoimmista välittämistä, sanoo Sammallahti X-päivityksessään.
Hän pitää asiaa ”käsittämättömänä virheenä”.
HS:n mukaan vaalikone näyttää ”yhdellä silmäyksellä” kuinka EU-myönteinen ehdokas on. Lehden vaalikoneessa kokoomuksen ehdokkaiden keskiarvo asettuu janan keskelle perussuomalaisten ja vihreiden väliin, mutta kokoomuksen ehdokkaissa on suurta hajontaa ja osa sijoittuu EU-myönteisimpään päähän.
Vihreät on puolueista ainoa, jonka ehdokkaiden enemmistö on liittovaltiokehityksen puolella.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut aiemmin, muun muassa Helsingin Sanomissa, ettei hallitus kannata yhteisen velan ottamista, kuten eivät useat muutkaan jäsenmaat, vaikka rahoitustarpeet tuleville vuosille ovat suuria.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arveli Ylellä huhtikuussa, että yhteisvelkaa otetaan jatkossakin, kun sellainen malli koronakriisin aikana on luotu. Haluja velanottoon heikentää jäsenmaiden keskinäinen luottamuspula ja epäilyt ”vapaamatkustajista”.
