Suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin summia, joilla voisi vuosien mittaan kerryttää merkittävän sijoituspotin. Talouselämä vertaa viikoittaista lottoamista kuukausisäästämiseen ja muistuttaa, että vaihtoehtojen tuotto-odotukset ovat täysin erilaiset.
Suomalaisista yli kaksi kolmasosaa pelaa vuosittain rahapelejä. Lehden siteeraaman THL:n tutkimuksen mukaan rahapeleihin käytettiin keskimäärin 12,2 euroa viikossa eli noin 634 euroa vuodessa.
Lehti vertaa summaa 50 euron kuukausittaiseen sijoitukseen laajasti hajautettuun osakeindeksirahastoon. Vuodessa rahastoon menisi 600 euroa.
Kymmenessä vuodessa pelkkiä sijoituksia kertyisi 6 000 euroa. Seitsemän prosentin vuotuista tuottoa käyttäen laskennallinen sijoituspotti olisi lehden mukaan noin 8 600 euroa.
Osakemarkkinoiden historiallinen tuotto ei takaa tulevaa kehitystä, ja sijoitusten arvo voi ajoittain laskea voimakkaastikin. Lehden keskeinen vertailu koskee kuitenkin odotusarvoa: pitkäjänteisessä ja hajautetussa osakesijoittamisessa se on positiivinen, kun rahapeleissä pelaajien yhteenlaskettu odotusarvo jää negatiiviseksi.
Lottovoitto mielletään yhä vaurastumisen väyläksi
Vertailua tekee kiinnostavaksi suomalaisten käsitys vaurastumisesta. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha-tutkimuksissa lottovoitto on noussut toistuvasti suomalaisten mielissä todennäköisimpien vaurastumiskeinojen joukkoon.
Vuoden 2024 kyselyssä 39 prosenttia suomalaisista piti lottovoittoa todennäköisimpänä keinonaan vaurastua. Säännölliseen säästämiseen ja kulukuriin uskoi 37 prosenttia.
Sijoittamisen suosio jää tästä huolimatta rahapelaamisen taakse. Talouselämän mukaan Suomessa on noin 1,9 miljoonaa pörssi- ja rahastosijoittajaa ja noin 2,5 miljoonaa rahapelien pelaajaa.
Lehti arvioi eroa osin ihmisten tavassa hahmottaa todennäköisyyksiä. Lotossa yhden euron panoksella on ainakin teoriassa mahdollista saada miljoonavoitto nopeasti. Seitsemän oikein -tuloksen todennäköisyys on kuitenkin noin yksi 18,6 miljoonasta. Veikkauksen aineistossa tarkka todennäköisyys on 1:18 643 560.
Indeksisijoittaminen tarjoaa päinvastaisen asetelman. Yksittäisen vuoden tuotot voivat vaihdella rajusti, mutta vuosikymmenten mittaan korkoa korolle -ilmiö kasvattaa pääomaa ilman tarvetta osua yhteen poikkeuksellisen epätodennäköiseen täysosumaan.
Talouselämän mukaan 50 euron kuukausisäästö ei tuota nopeasti elämää mullistavaa summaa. Kymmenessä vuodessa syntyvä useiden tuhansien eurojen sijoituspotti voi kuitenkin jo muodostaa taloudellisen puskurin.
Aiheen ajankohtaisuutta korostaa se, että tuoreen Danske Bankin kyselyn mukaan 38 prosentilta suomalaisista puuttuu kokonaan säästöpuskuri odottamattomia menoja varten, kuten Verkkouutiset on kertonut.