Markkinat tulevat rankaisemaan Suomen kaltaisia korkeasti velkaantuneita euromaita, jos nämä eivät saa velkaantumista kuriin. Näin varoitti EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni Italian Trentossa järjestetyssä talousseminaarissa. Komissaari kehotti velkaantuneita maita sopeuttamaan julkista talouttaan.
Gentilonin kommenteista uutisoi Suomessa Talouselämä.
– Jos nämä maat eivät saa velkaansa supistettua, kielteinen reaktio ei tule komissiosta, minulta tai seuraajaltani, vaan markkinoilta, komissaari sanoi.
Gentiloni kehotti suhtautumaan velan alentamiseen ”positiivisena projektina”. Hän viittasi Kreikkaan, Espanjaan ja Irlantiin esimerkkeinä entisistä kriisimaista, jotka ovat päässeet jaloilleen toimittuaan velan vähentämiseksi.
– Olisi valtava virhe jättää huomiotta se, että asteittainen ja joustava velan sopeutuspolku on oikea ratkaisu. Se on hyväksi taloudelle, investoinneille, se on hyväksi kansalaisille, Gentiloni linjasi.
Gentiloni toimi Italian pääministerinä vuosina 2016-2018. Italia on tällä hetkellä euroalueen toiseksi velkaantunein maa.
Myös Suomessa julkisen talouden velkaantuminen on herättänyt huolta päättäjien ja asiantuntijoiden keskuudessa. Suomen julkinen velkasuhde kasvoi vuonna 2023 eniten koko EU:ssa, ollen vuoden viimeisellä neljänneksellä 75,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkasuhde kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, kun EU-maiden velkasuhde keskimäärin laski 1,7 prosenttiyksiköllä samalla aikavälillä.
Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden yhdeksänneksi korkein. Valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaiseman katsauksen mukaan velkasuhde olisi kasvanut lähes 90 prosenttiin vuonna 2028 ilman Petteri Orpon (kok.) hallituksen huhtikuun kehysriihessä päättämiä lisätoimia. Hallitukset toimet kohentavat ministeriön katsauksen mukaan julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta velkasuhde tulee kuitenkin kasvamaan noin 84 prosenttiin vuonna 2028.
Kehysriihessä halltius päätti toimista, jolla julkista taloutta pyritään vahvistamaan noin kolmella miljardilla eurolla.
Muun muassa työministeri Arto Satonen (kok.) varoitti vielä kehysriihen jälkeen julkisen talouden tilanteen olevan edelleen vakava, vaikka akuutti kriisi ja EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen lisätoimien ansiosta vältettiin. Valtiovarainministeriön katsauksessa julkisen taloudenpidon kestävän käänteen arvioidaan vaativan pitkäjänteistä työtä yli hallituskausien.
