Keilaniemi on viime vuosina vahvistanut asemaansa pääkaupunkiseudun houkuttelevimpana toimitilamarkkinana Helsingin keskustan ja Pasilan kanssa, kertoo Talouselämä.
Alueella on niin paljon pääkonttoreita, että Espoon kaupungin laskelmien mukaan jo lähes 50 prosenttia Helsingin pörssin vaihdosta tulee espoolaisista yrityksistä.
Vuonna 1976 Keilaniemeen valmistui sen ensimmäinen toimistorakennus, 86,6 metriä korkea Nesteen pääkonttori, jota alettiin kutsua Raaden hampaaksi. Nokian pääkonttori valmistui vuonna 1997 ja Kone Tower, hissiyhtiö Koneen pääkonttori, vuonna 2001.
Vuonna 2017 Fortum päätti myydä fuusiossa hallintaansa saaneen Nesteen legendaarisen tornin ja rakentaa pienemmät pääkonttoritilat toisaalle Keilaniemeen. Kaavassa tornitalo oli muutettu asunnoiksi.
YIT:n ja HGR Property Partnersin yhteisyritys Regenero osti kuitenkin Raaden tornin vuonna 2018, ja näki talon ja koko alueen arvon.
– Nesteen tornina tunnetulla rakennuksella oli suuri brändiarvo nimenomaan toimistona. Lisäksi kerroskoko oli riittävän suuri houkuttelemaan isojakin yrityksiä vuokralaiseksi, sanoo HGR Property Partnersin toimitusjohtaja Tuomas Raikamo.
Vetovoimaa on lisännyt metro, Raide-Jokeri ja Kehä I tunnelointi, jonka myötä alueesta tuli yhtenäinen Tapiolan ja Otaniemen kanssa. Aalto-yliopiston kampukselta löytyy alueen teknologiayrityksille työvoimaa, ja meren läheisyys houkuttelee.
Keilaniemen pääkonttorirypäs on tuonut Espoolle runsaasti yhteisöverotuottoja. Vuonna 2023 pelkästään Nesteen pääkonttori toi Espoolle 23 miljoonaa euroa yhteisöveroa.
Espoon kaupungin puolta edustava projektinjohtaja Antti Mäkinen kertoo työpöydällään olevan lista, joka sisältää 25 eri vaiheissa olevaa kehityshanketta alueella.
Toimistotalojen lisäksi alueelle on kaavoitettu asuintaloja ja hotelli. Myös vapaa-aikaan on tarkoitus panostaa, sillä esimerkiksi Allas Poolilla on tonttivaraus.
– En usko, että miljardi riittää, kaksi voi olla lähempänä, Mäkinen valottaa suunnitelmien laajuutta.
