Rakennusten lämmitys kattaa yli neljänneksen energian loppukulutuksesta Suomessa, kertoo Isännöintiliitto.
Kaksi kolmasosaa asumisen energiasta kuluu asuintilojen lämmitykseen. Lisäksi käyttöveden lämmitykseen kuluu 16 prosenttia ja saunojen lämmitykseen viisi prosenttia asumisen energiasta.
Lämmityksen osuus on kokonaisuudessaan siis 86 prosenttia. Kotitalouslaitteiden osuus asumisen energiankulutuksesta on huomattavasti pienempi, 14 prosenttia.
– Pyrittäessä energiansäästöön asumisessa lämmitykseen kohdistuvat toimenpiteet tuovat suurimmat säästöt, niin ympäristön kannalta kuin taloudellisestikin, Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen toteaa tiedotteessa.
Kaiken kaikkiaan rakennusten lämmityksen osuus energian loppukulutuksesta Suomessa on 28 prosenttia, joten rakennuksissa tapahtuvilla energiansäästötoimilla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle. Kerrostaloista lähes 90 prosenttia ja rivitaloistakin lähes puolet lämmitetään edelleen kaukolämmöllä.
– Energiansäästökeskustelu pyörii monesti kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksen ja pörssisähkön päivittäisen hintavaihtelun ympärillä. Kaukolämpötaloissa olennainen kysymys on kuitenkin se, saataisiinko rakennuksen lämmitysenergian kulutusta jotenkin vähennettyä pitemmällä aikavälillä ja voidaanko taloyhtiön remonttien yhteydessä tehdä jotain lämmityslaskun pienentämiseksi. Sähkölämmitteisissä taloissa tilanne on tietenkin erilainen ja niissä asuvilla on mahdollisuudet saavuttaa merkittävämpiä säästöjä oikea-aikaisella sähkönkäytöllä ja lämmityksen ajoittamisella halvan sähkön aikoihin, Rekonen näkee.
Kodin eri tilojen huonelämpötiloja on hyvä seurata. Lämpötilaseurannan avulla voidaan havaita mahdolliset viat lämmitysjärjestelmässä ja huolehtia siitä, ettei tiloja lämmitetä liikaa. Joka kodissa onkin syytä olla lämpömittari.
Sopiva lämpötila oleskelutiloissa on 20–22 astetta. Makuuhuonetta voi hyvin pitää hieman tätä viileämpänä, sillä matalammassa lämpötilassa usein nukkuu paremmin.
– Karkeasti ottaen voi sanoa, että yhtä astetta alempi sisälämpötila tarkoittaa viisi prosenttia pienempää energiankulutusta. Tiputtamalla lämpötiloja saadaan näin ollen aikaan ihan merkittäviäkin taloudellisia säästöjä, Rekonen sanoo.
Myös veden lämmittäminen kuluttaa merkittävän määrän energiaa. Onkin hyvä olla juoksuttamatta lämmintä vettä niin suihkussa kuin tiskatessakin.
– Jos jokainen taloyhtiön asukas esimerkiksi vaihtaisi kymmenen minuutin suihkunsa kahden minuutin mittaiseksi, säästyisi sadan asukkaan taloyhtiössä energiaa noin 59 000 kilowattituntia vuodessa, mikä tuo euroissakin hyvän säästön, vinkkaa Rekonen.