Elokuun lopulta alkaen Ukrainan puolustusvoimat on hyökännyt droonein ja ohjuksin ainakin viiteen Venäjän ampumatarvikkeiden varastoon.
Kohteina olivat varastot Ostrogožskissa Voronežin alueella 24. elokuuta ja 7. syyskuuta, lähellä Mariupolia 13. syyskuuta, Toropetsissa Tverin alueella 18. syyskuuta, Tihoretskissa Krasnodarin alueella ja Toropetsissa 21. syyskuuta.
Varastoon lähellä Kotlubaa Volgogradin alueella hyökättiin 29. syyskuuta, mutta itse varastoon ei osuttu.
Hyökkäykset olivat tehokkaita: satelliittikuvien perusteella Tverin ja Krasnodarin alueen ammusvarastoista tuhoutui 66–93 prosenttia. Pelkästään Toropetsin 107. GRAU:n varastossa tuhoutui arviolta 22 800 tonnia ampumatarvikkeita, mikä vastaa 342 000 Grad-rakettia tai noin 11 800 S-400:n ohjusta, joita varastossa ilmeisesti oli.
Samojen kuvien perusteella turvallisuusrikkeet pahensivat tilannetta Venäjän kannalta, koska ammukset olivat useissa varastoissa avoimen taivaan alla. Krasnodarin ja Voronežin alueen ammusvarastot ovat äärimmäisen tärkeitä Venäjän hyökkäysjoukoille Ukrainassa, ja Tihoretskin tuhoutunut varasto toimi Pohjois-Korean toimittamien tykistökranaattien vastaanottopisteenä.
Tilanne muistuttaa vuoden 2022 kesää, jolloin Ukraina tuhosi HIMARS-raketeilla Venäjän ammusvarastoja sen väliaikaisesti miehittämillä alueilla. Silloin Ukraina käytti länsiaseita, mutta nyt itse valmistettuja asejärjestelmiä, koska se ei saa länneltä lupaa laukaista kaukovaikutteisia aseita Venäjän rajan yli.
Kömpelö järjestelmä selviytyi toisesta maailmansodasta
Uudet iskut osoittivat, että vaikka Venäjän asevoimien logistiikka on sopeutunut HIMARSien aiheuttamaan uhkaan, se yhä nojaa suuriin ammusvarikoihin ja ammusten keskitettyyn jakeluun rintamille, kuten viime vuosisadan sodissakin. Vaikka venäläiset siirsivät varikot pois rintamalinjojen läheltä, ne ovat edelleen haavoittuvia.
Venäjän asevoimien kömpelö, mutta melko tehokas suurvarastoja ja hyvin pitkälti rautatieverkkoa hyödyntävä logistiikkajärjestelmä luotiin jo vuonna 1862. Toisessa maailmansodassa se selviytyi, koska Saksalta puuttui kaukovaikutteista, strategista pommituskykyä.
Venäjän ampumatarvikelogistiikan haavoittuvuus alkoi näkyä jo Syyriassa vuonna 2017, mutta vakavasti vasta hyökkäyssodan alettua Ukrainassa, kun Ukraina sai Yhdysvalloilta kaukovaikutteisia raketinheittimiä täsmäammuksineen. Niiden aiheuttamien tuhojen arvoksi arvioitiin 600 miljoonaa dollaria pelkästään heinäkuussa 2022. Se auttoi pysäyttämään Venäjän etenemisen Itä-Ukrainassa ja edesauttoi vastahyökkäysten onnistumista Harkovan ja Hersonin alueilla.
Silloin Venäjä siirsi varastot valtionrajansa taakse. Nyt ne pitäisi siirtää vielä kauemmas, mutta riittääkö Venäjällä siihen enää henkilöstö- ja kuljetuskapasiteettia? Toinen vaihtoehto on siirtyä hajautettuun jakelujärjestelmään, mikä tarkoittaisi keskusvarastoista luopumista. On epäselvää, onnistuisiko se yhtään paremmin kuin Ukrainan hyökkäysdroonien torjunta.
