Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoittamat korkeat tuontitullit ovat kiristäneet kauppapoliittisia jännitteitä ja ajaneet pörssikurssit jyrkkään laskuun eri puolilla maailmaa.
Maanantaina Hongkongin indeksi oli yli kymmenen prosentin syöksyssä, ja myös Euroopassa pörssit olivat 5–10 prosentin laskussa.
Yhdysvallat asetti kaikille valtioille kymmenen prosentin tullit ja tietyille maille vielä tätäkin korkeamman tason. Päätöksen kerrottiin perustuvan arviointiin kyseisten maiden kauppakäytännöistä ja Yhdysvalloille asetetuista tariffeista.
Kymmenen prosentin perustaso astui voimaan 5. huhtikuuta ja korkeammat näillä näkymin 9. huhtikuuta. Yli 50 maan kerrotaan ottaneen yhteyttä Valkoiseen taloon neuvotellakseen tariffien lykkäyksestä tai laskemisesta.
Listan kärjessä oli yllättäviäkin valintoja. Korkeimmat eli 50 prosentin tariffit asetetaan Lesotholle sekä Kanadan edustalla sijaitsevalle, Ranskalle kuuluvalle Saint-Pierre ja Miquelonin saariryhmälle. Sen väkiluku on alle 6 000 ihmistä. Kambodzalle asetettavat tullit ovat 49 prosenttia, Laosille 48 prosenttia, Madagaskarille 47 prosenttia ja Vietnamille 46 prosenttia.
Donald Trump perusteli kärkisijaa sillä, että Lesotho soveltaa amerikkalaisille tuotteille 99 prosentin tariffeja. Mitään tällaisia tulleja ei ole kuitenkaan asetettu. Tarkempi tarkastelu osoitti päätöksen pohjautuvan kaavaan, jossa otetaan huomioon maiden välinen kauppatase tavaraviennin osalta ja toisen maan viennin kokonaismäärä.
Esimerkiksi Indonesian vienti Yhdysvaltoihin on 28 miljardia dollaria ja kauppatase on 17,9 miljardia dollaria alijäämäinen Yhdysvaltain kannalta. Jälkimmäinen luku on jaettu edellisellä, jolloin tulokseksi saadaan Indonesialle asetetut 64 prosentin tariffit. Donald Trumpin kielenkäytössä tämä luku vastaa toisen valtion ”veloittamia tariffeja”.
Shokkipäätös herätti arveluita siitä, että Valkoinen talo olisi laatinut strategiansa tekoälyn avustuksella. Tällöin kyseessä olisi ollut ensimmäinen laajamittainen tekoälyn soveltaminen julkiseen päätöksentekoon ja kansainväliseen politiikkaan. ChatGPT:n kaltaisten suosituimpien tekoälysovellusten havaittiin suosittelevan juuri Valkoisen talon käyttämää laskukaavaa, jos niiltä kysyi helppoa tapaa asettaa tariffeja muille valtioille.
Epäilyjä herätti myös se, ettei Yhdysvaltain listausta julkaistu maaperusteisesti vaan ilmeisesti internet-domainien eli verkkotunnusten pohjalta. Tämän vuoksi mukana oli Reunion-saaren ja Gibraltarin kaltaisia paikkoja .hm-, .io-., .re- ja .gi-päätteillä, jotka olisi muuten listattu osaksi Ranskaa ja Britanniaa.
Tietokirjailija ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen arvioi Valkoisen talon käyttämän laskelman olevan pielessä monin tavoin.
– Sen täytyy olla tahallista harhautusta – kukaan ei oikeasti sekoittaisi kauppatasetta ja tulleja. On hyvin mahdollista, että apuna oli käytetty kielimallia, koska maiden joukossa oli asumattomia alueita, jotka eivät käy kauppaa, Petteri Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Hän huomauttaa, ettei listalla ollut mukana Venäjää eikä edes Ahvenanmaata, vaikka molemmilla on oma domain-alue. Ahvenanmaan osalta se on .ax. Listauksen taustalla saattoi olla verkkotunnusten sijasta maakohtainen ISO 3166 -taulukko, mutta jostain syystä mukaan ei ollut myöskään Pohjois-Koreaa tai Niue-saaria.
Varmaa todistetta tekoälyn käytöstä ei siis ole.
– Oleellisempaa on, ettei tässä ole käytetty ainakaan omaa älyä. Maailmankaupan ja pörssikurssien häiritsemistä ei yksinkertaisesti voi tehdä niin huolimattomasti ja virheellisesti kuin Trump joukkoineen sen teki, Järvinen sanoo.
Asiantuntija kehottaa suhtautumaan varauksella väitteisiin tekoälyn soveltamisesta. Näitä esitetään nykyään jatkuvasti eri aiheisiin liittyen. Valkoinen talo saattoi laatia tariffilistansa helposti myös perinteisillä keinoilla.
– Nykyään on taipumusta nähdä tekoälyä sielläkin, missä sitä ei ole. Jos tullit määritellään kauppataseen perusteella, ei siihen tarvita kuin yksinkertainen Excel-malli, mihin laskentakaavaan Twitterissä siteeratut tekoälytkin päätyvät, Petteri Järvinen sanoo.
Valkoinen talo julkaisi käyttämänsä kaavan. Siinä huomiota herätti tähtimerkin käytön kertolaskun merkkinä, sillä tämä ei ole yleinen käytäntö. Petteri Järvisen mukaan se valittiin mahdollisesti esteettisistä syistä tekemään kaavan virallisemman näköiseksi.
– Tai sitten tekijä ei ole ymmärtänyt asiaa ja on käyttänyt tietokoneen näppäimistössä olevaa kertomerkkiä, Järvinen pohtii.
This might be the first large-scale application of AI technology to geopolitics.. 4o, o3 high, Gemini 2.5 pro, Claude 3.7, Grok all give the same answer to the question on how to impose tariffs easily. pic.twitter.com/r1GGubcz8c
— rohit (@krishnanrohit) April 3, 2025
Охуєнно pic.twitter.com/giUADQ6gvV
— Mark Kaplan (@VsimPohuy) April 3, 2025