Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana. Vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 hoitajaa lisää seuraavan viiden vuoden aikana Kun yhdistetään hoidon ja hoivan tarpeen kasvu alati väheneviin työntekijöihin, saamme eteemme varsin vaikean haasteen. Tästä olemme nähneet vasta alkusoiton.
Jotta tämän mittakaavan haaste voidaan ratkaista, tarvitsemme kansallisen toimenpideohjelman tavoitteista ja mahdollisista keinoista. Yhteisen tavoitteemme tulee olla lisätä kansalaisten luottamusta siihen, että kun ikää tulee ja hoivan tarve kasvaa, kukaan ei jää yksin tai vailla hoivaa. Onneksi keinovalikoimaa riittää aina toimintakykyä vahvistavista keinoista kansainväliseen rekrytointiin asti.
Yksi keino on ottaa käyttöön innovatiivisia apuvälineitä, jotka tukisivat hoiva-ammattilaisten jaksamista, parantaisivat työn mielekkyyttä ja vähentäisivät henkilöstöintensiivisellä alalla resurssitarpeita. Tässä kohtaa teknologia astuu kuvaan.
Tekoäly- ja digihumppaa lauletaan seminaareissa ja uutisissa, mutta samalla on todettava, että puheista on vielä pitkä matka hoivakodin arkeen. Onko yleensä rahaa investoida uusiin välineisiin? Entä osaamista sekä kykyä? Kenellä on aikaa pohtia ja pilotoida teknologisten ratkaisuiden käyttöönottoa, kun kädet ovat täynnä töitä muutenkin?
Osa teknologiaratkaisuista on toki jo käytössä: ikääntyneen arjessa saattaa olla muistutteleva lääkeannostelija, paikannusranneke, erilaisia sensoreita, puhuvia tuotteita, etäpalveluita, verenpaineen digitaalista seurantaa ja niin edelleen. Dataa kerätään kaikista näistä, mutta miten se luontevalla tavalla sitten integroituu asiakastietojärjestelmiin – tai ei – on oma juttunsa.
Onneksi tähänkin löytyy ratkaisuja. Kotihoidossa ja hoivakodeissa voidaan hyödyntää yhä enemmän alustaratkaisuja, jotka kokoavat monenlaista tietoa asiakkaan voinnista. Tällaisten ratkaisujen avulla voidaan ennakoida voinnin kehittymistä ja hoidon tarvetta sekä ehdottaa asiakkaalle soveltuvia toimenpiteitä. Tästä yhtenä esimerkkinä on Etelä-Karjalassa käytössä oleva Gillien eNERO-sovellus, joka kokoaa kotihoidon asiakkaan tiedot eri järjestelmistä ja tekee tekoälyavusteisesti herätteitä, jos asiakkaan vointi muuttuu. Hoitajat näkevät helposti luettavassa muodossa yhdestä paikasta asiakkaan tilanteen. Aikaa säästyy, ja asiakas voi kokea olonsa turvalliseksi.
Myös hoivakotien arkeen on jo olemassa tai pilottikäytössä erilaisia teknologisia apuvälineitä, jotka vaikuttavat resurssitarpeeseen tai antavat mahdollisuuden keskittyä asiakkaaseen tietokoneen naputtelemisen sijaan. Esimerkiksi älysensorit ja -lattiat tuovat turvaa asiakkaalle, ja henkilöstön painopistettä saadaan aiempaa enemmän yövuoroista päiviin. Lääkkeiden annosteluautomaatit lisäävät monin paikoin jo lääkitysturvallisuutta, ja tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi työvuorosuunnittelussa kohdentamaan resursseja fiksusti.
Näistä esimerkeistä huolimatta paljon on vielä tekemättä ja hyödyntämättä. Arvioiden mukaan pelkkä kirjaaminen vie jopa kolmanneksen sote-ammattilaisten työajasta. Se on paitsi aikasyöppö, myös harvan hoitajan näkökulmasta sitä kaikkein antoisinta työtä – vaikka tärkeää luonnollisesti onkin.
Tulevaisuudessa kirjaaminen ja myös eri järjestelmien tiedot voidaan tekoälyn avulla yhdistää. Kun tässä onnistutaan, säästyy vuositasolla merkittävä määrä työaikaa, mikä tarkoittaa mielekkäämpää työarkea ja enemmän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. Viitteitä tästä olemme jo saaneet. Esimerkiksi Attendo on hiljattain käynnistynyt tuotantopilotin, jossa tekoälyapuri muodostaa vapaamuotoisesta puheesta rakenteisen kirjausehdotuksen. Ihminen tarkistaa ja tarvittaessa täydentää tai korjaa tekstin, ja siirtää sen nappia painamalla tietojärjestelmään.
Meillä ei ole varaa olla käyttämättä eri teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia – etenkään, jos ne ovat kustannustehokkaita, vähentävät henkilöstöresurssipaineita, auttavat työarjessa ja tuovat parempaa hoivaa asiakkaalle. Samalla ne tuovat mahdollisuuden rakentaa Suomelle uutta kasvualaa sosiaali- ja terveysteknologioiden ympärille. Tälle on kysyntää, koska koko Eurooppa ja monet muut maat globaalisti painivat samojen haasteiden ympärillä.
Samalla kun ratkaisemme oman hoivamme tulevaisuutta ja lisäämme ihmisten luottamusta tulevaan, voimme auttaa muitakin harmaantuvia maita samalla.
