Tekoäly on yhä keskeisempi osa monen työntekijän arkea. Enää kyse ei ole mistään kaukana tulevaisuudessa siintävästä kehittyneestä teknologiasta, vaan tekoäly on entistä vahvemmin esillä ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Tekoälyn on uskottu jopa olevan väline, joka tulee tekemään kaikki ikävät työtehtävät ihmisen puolesta. Silloin ihminen voi keskittyä mieleisimpiin työtehtäviin samalla kun tekoäly hoitaa sivussa kaiken muun vähemmän mielekkään tekemisen.
Vaikka suhtautuminen tekoälyyn on ollut pääasiassa myönteinen, siihen liittyy myös pelkoja. Osa työntekijöistä saattaa olla huolissaan siitä, milloin tekoäly tulee korvaamaan ihmiset kokonaan ja viemään heidän työnsä.
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen välttäisi ajattelemasta, että tekoäly tekisi osasta työntekijöitä tarpeettomia. Työn menettämisen sijaan hän uskoo enemmänkin siihen, että tekoäly tulee muokkaamaan olemassa olevia työtehtäviä uudenlaisiksi.
– Itse pidän sellaisesta sanasta kuin tukiäly. Se tarkoittaa sitä, että tekoäly toimii tukenamme ja työkaverinamme. Uskon, että tämä on se suuri suuntaus, johon olemme menossa, Hiltunen pohtii Verkkouutisille.
On olemassa tiettyjä ammattiryhmiä, joihin tekoäly tulee vaikuttamaan nopeammin ja selkeämmin. Esimerkiksi Hiltunen mainitsee kielenkääntäjät.
– Käytän itsekin tekoälypohjaista käännösohjelmaa, joka kykenee kääntämään 200-sivuisen tekstin parissa minuutissa.
Ilmiö on jo yleisessä tiedossa. Tekoälypohjaisten kielenkääntäjäohjelmien kehittyminen on johtanut jo siihen, että kielenkääntäjien saamat tilaukset ovat vähentyneet merkittävästi. Hiltunen ei silti usko, että tekoäly tulee korvaamaan kokonaan kielenkääntäjiä ainakaan aivan lähivuosina.
– Kun ajassa mennään vielä 5-10 vuotta eteenpäin, ne voivat olla jo todella hyviä.
Tekoäly on viemässä työtehtäviä myös muilta aloilta. Suuntaus on nähtävillä etenkin luovilla aloilla.
– Esimerkiksi taidetta, musiikkia ja visuaalisia materiaaleja pystytään nykyään luomaan tekoälyn avulla, Hiltunen toteaa.
Hänen mukaansa tekoälyn vaikutukset tulevat näkymään selkeimmin juuri niin sanotuilla valkokaulusaloilla eli asiantuntijatason tehtävissä. Näillä aloilla tekoälyltä on nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa lähes mahdotonta välttyä.
– Siitä [tekoälystä] tulee työkalu, mitä käytetään yhä enemmän ja enemmän.
Tästä päästään tekoälyn kanssa erittäin tärkeään asiaan: jokaisen pitää muistaa, että se on työkalu. Tekoäly voi olla avuksi työnteossa, mutta sille ei voi luovuttaa päätösvaltaa. Tekoälyn antamiin vastauksiin ei myöskään saa luottaa sokeasti, sillä sen tuottama tieto voi olla virheellistä.
– Omaa ajatteluaan ei saa ulkoistaa, Hiltunen muistuttaa.
Tämä johtuu siitä, että tekoäly toimii juuri siten kuin se on opetettu ja millaista sen käyttämä materiaali on.
– Jos materiaali on huonoa, tekoäly tuottaa huonoja tuloksia. Jos materiaali on vääristynyttä, myös tekoälyn tuottamat tulokset ovat vääristyneitä, Hiltunen huomauttaa.
Nykyään tekoälyn kanssa on mahdollista keskustella erilaisten sovellusten kanssa. Hiltusen mukaan asiaan liittyy myös mielenkiintoinen psykologinen ilmiö: kun ihminen keskustelee tekoälyn kanssa, hän ikään kuin alkaa luottaa siihen. Siinä piilee myös vaaran merkki.
– Kysyin tekoälyltä, millaisia kirjoja olen kirjoittanut. Pian se väitti minun kirjoittaneen sellaisia kirjoja, joita ei ole olemassa. Tekoäly keksi vastauksen itse, Hiltunen kertoo.
Vaikka tekoäly voi tuottaa vääriä vastauksia, se ei varsinaisesti valehtele. Hiltusen mukaan valehtelun edellytyksenä on tietoinen tarkoitus johtaa toista harhaan.
– Tekoäly ei osaa valehdella, koska tekoäly ei ajattele eikä se osaa arvioida tietojensa oikeellisuutta.
Siksi esimerkiksi faktantarkastusta ei saa missään olosuhteissa ulkoistaa tekoälyn vastuulle. Asia on tärkeä esimerkiksi toimittajan työssä.
Suorittavan työn tekijät ovat toistaiseksi turvassa
On olemassa myös ammatteja, joissa tekoälyn vaikutus on vähäisempi. Samalla niissä on pienempi riski sille, että tekoäly tulee viemään ihmisten töitä ainakaan lähitulevaisuudessa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat sellaiset ammatit, joissa tehdään fyysistä ja suorittavaa työtä.
Esimerkiksi hoitajien työtehtäviä tekoäly tuskin on viemässä. Tulevaisuudessa kehittyvä tekoäly voi kuitenkin linkittyä myös robotiikkaan, jossa tekoälystä tulisi ikään kuin robottilaitteiston aivot.
– Robotit ovat jo korvanneet meillä erilaisia työtehtäviä ja tulevat korvaamaan tulevaisuudessa. Siihen, että sairaaloiden käytävillä juoksisi ihmismäisiä hoitorobotteja, tulee menemään kuitenkin vielä aikaa, Hiltunen pohtii.
Robotiikka liittyy keskeisesti myös liikennevälineisiin. Esimerkiksi itseohjautuvien liikennevälineiden kehittyessä muun muassa linja-autokuljettajat ja taksikuskit voisivat jäädä tarpeettomiksi. Teknologia ei kuitenkaan ole vielä riittävän kehittynyttä ja tällainen skenaario ei Hiltusen mukaan ole realistinen ainakaan lähitulevaisuudessa.
Tiivistetysti voidaankin sanoa, että tekoälyltä ovat parhaiten suojassa sellaiset työt, joihin vaaditaan ihmistä ja jota tehdään fyysisesti käsillä tai jaloilla. Aivan kaikkeen ohje ei kuitenkaan päde.
– Esimerkiksi kauppojen kassoja on muutettu automatisoiduiksi, Hiltunen toteaa vedoten itsepalvelukassoihin.
Automatisaatioon liittyvät myös omat haasteensa. Kaupoissa itsepalvelukassojen yleistyminen on johtanut esimerkiksi varkaustapausten kasvuun, jonka vuoksi osa kaupoista on luopunut niistä kokonaan. Tämä on esimerkki siitä, että aina työtehtävien automatisointi ei muuta asioita toivottuun suuntaan.
Tekoäly ei vie töitä, vaan tekoälyä käyttävät ihmiset
Hiltusen mukaan tavallisen työntekijän ei silti kannata olla huolissaan tekoälystä. Sen sijaan tekoälyyn ja tekoälypohjaisiin sovelluksiin olisi hyvä tutustua ja opetella käyttämään niitä. Tekoälyn osaaminen on jo nyt keskeinen valttikortti työelämässä ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.
– Ei se tekoäly vie työpaikkoja vaan ne ihmiset, jotka osaavat käyttää tekoälyä, Hiltunen huomauttaa.
Tekoälystä ei silti kannata huumaantua liikaa ja sen käyttäjän on aina muistettava tekoälyn käyttöön liittyvät riskit. Hiltunen muistuttaa myös, että monet tekoälysovellukset ovat jonkin yksityisen yrityksen kehittämiä ja hallinnoimia.
– Siellä taustalla vaikuttavat aina yrityksen intressit. Pitää miettiä, mitä arvoja sillä tekoälyn kehittäneellä yrityksellä on.
Esimerkkinä Hiltunen mainitsee kiinalaisten yritysten kehittämät tekoälyohjelmistot. Kiinalaisilla yrityksillä arvomaailma voi poiketa merkittävästi länsimaisten yritysten arvomaailmasta. Kiinassa voi olla myös hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mihin kaikkeen tekoälyn avulla tuotettua ja kerättyä tietoa voidaan hyödyntää.
Siksi tekoälyä käyttävän on syytä muistaa myös tietoturva.
– Jos kysyt tekoälyltä hyvin henkilökohtaisia asioita, ne eivät välttämättä jää vain sinun tietoosi. Siellä on aina joku yritys takana ja yrityksestä riippuen tietoja voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Sen vuoksi kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, millaisia tietoja kertoo tekoälylle.
Voiko tekoäly kääntyä meitä vastaan?
Tekoälyn ja muun teknologian kehityksestä on esitetty lukuisia uhkakuvia. Esimerkiksi Terminator -elokuvissa esitetään tulevaisuuden skenaario, jossa supertietokone saavuttaa tietoisuuden ja kääntyy lopulta koko ihmiskuntaa vastaan. Teknologian kehityksestä huolissaan olevat ihmiset ovat pelänneet, että vastaavaa voisi tapahtua todellisuudessa.
Hiltunen ei näe tällaisia uhkakuvia kovin realistisina.
– Ikinä ei tietenkään voi sanoa, etteikö se joskus voisi olla mahdollista.
Sen sijaan suuremmaksi ja todennäköisemmäksi uhkakuvaksi Hiltunen kokee sen, että ihmiset alkavat luottaa tekoälyyn ja sen tuottamaan sisältöön liikaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos yritykset ulkoistavat rekrytointipäätökset ja muut suuret valinnat tekoälyn päätettäviksi. Silloin on olemassa suuri riski, että päätökset eivät ole oikeita.
Riskinä on myös, että tekoälyä voidaan alkaa käyttää vääriin tarkoituksiin.
– Sama riski pätee mihin tahansa teknologiaan. Sitä voidaan käyttää hyvään tai huonoon. Aivan kuten vasarallakin voit hakata nauloja ja rakentaa talon. Tai lyödä jotain varpaaseen, Hiltunen toteaa.
Moni tekoälystä innostunut käyttäjä ei ole tullut miettineeksi myös erästä toista asiaa. Tekoälyn käyttö kuormittaa ympäristöä siinä missä kaikki muukin teknologia.
– Keskimäärin vastauksen kysyminen tekoälyltä kuluttaa energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin etsisit sitä hakukoneesta. Nykyisessä ympäristössä olisi tärkeää, että yritykset ottaisivat myös nämä asiat huomioon.
LUE MYÖS:
Viekö tekoäly meiltä työt? Näillä aloilla riski on suurin
Yritys otti käyttöön tekoälyllä toimivan HR-asiantuntijan – ovatko ihmisten työpaikat vaarassa?
Tämä virhe voi pudottaa sinut työelämän kelkasta
Suosittua tekoälysovellusta käytettiin venäläisessä valeuutiskampanjassa