Microsoft ja muut teknologiayhtiöt etsivät aggressiivisesti uusia energianlähteitä generatiivista tekoälyä, striimausalustoja ja pilvipalveluja pyörittäville datakeskuksilleen. Yhdysvaltojen energiaministeriö ennustaa datakeskusten käyttävän jopa 12 prosenttia maan koko sähköenergiasta vuoteen 2028 mennessä. Vuodesta 2023 vuoteen 2028 niiden sähköntarpeen odotetaan kasvavan 85-230 prosenttia.
Maaliskuussa 2024 pilvipalvelujen tarjoaja Amazon Web Services (AWS) hankki 960 megawatin datakeskuksen 650 miljoonalla dollarilla. Se käyttää lähes puolet sen lähellä olevan ydinvoimalan sähköntuotannosta.
Vuonna 2024 maailman datakeskusten arvioidaan käyttäneen sähköä yli 350 terawattituntia. Se on lähes viisinkertainen Suomen sähkönkulutukseen verrattuna.
Datakeskukset käyttävät nykyään lähes kolminkertaisen määrän energiaa verrattuna vuoteen 2012. Suurin osa tästä kasvusta on tapahtunut ennen generatiivisen tekoälyn tuloa ChatGPT:n myötä vuonna 2022. Kulutuksen kasvua ovat vauhdittaneet video- ja suoratoistopalvelujen suosion kasvu ja kryptovaluuttojen louhinta.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan datakeskukset tarvitsevat vuonna 2026 jopa 1050 terawattituntia sähköä. Kulutus kasvaa erityisesti tekoälyn takia. Generatiiviset mallit, kuten ChatGPT, kuluttavat arviolta 134 terawattituntia vuonna 2027. Jokainen pyyntö ChatGPT:lle kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin Google-haku.
Tekoäly ei tietenkään ole ainoa sähkön kuluttaja, mutta se jatkaa leviämistään kaikille elämän alueille. Eikä kyse ole pelkästään sähköstä, vaan ympäristöstämme. Vaikka ohitettaisiin tekoälyn kasvava hiilijalanjälki ja datakeskusten rakentamisen vaatiman litiumin ja koboltin lisälouhinnan ympäristövaikutukset, yksi merkittävä tekoälyn käyttämä resurssi on vesi, jota tarvitaan datakeskusten ja sähkövoimaloiden jäähdyttämiseen sekä mikropiiritehtaiden pitämiseen käynnissä. Microsoftin datakeskukset käyttävät vuosittain jäähdytykseen 6,4 miljoonaa kuutiometriä vettä. Googlen vedenkulutus kasvaa viidenneksellä joka vuosi, pääosin sen tekoälyn takia.
Jokainen 20–50 pyyntöä sisältävä ChatGPT-istunto haihduttaa puoli litraa vettä. Vuonna 2027 tekoälyn arvioidaan käyttävän jopa 6,6 miljardia kuutiota vettä, joka on neljästä kuuteen kertaa koko Tanskan vedenkulutus tai puolet Britannian vedenkulutuksesta.
Tekoälyn kehittäjät optimoivat kuitenkin malleja koko ajan vähentäen niiden resurssien tarvetta. Sähköntarve pakottaa datakeskusten omistajia myös investoimaan uudenlaisiin energianlähteisiin, kuten geotermiseen energiaan. Lisäksi tekoäly saattaa itse olla tärkeä tekijä uusien energianlähteiden etsinnässä.
