Tekoäly muuttaa maailmaa, jossa elämme. Tekoälyn ympärillä on viime ajat ollut kova buumi. Osa sijoittajista on pelännyt, että tekoälyn ympärille on kehittymässä kupla.
Taloustieteilijä Juha Tervala ja Nordean senioristrategi Hertta Alava torjuvat ajatuksen, että tekoälyn ympärillä olisi kupla. He kuitenkin näkevät, että markkinoilla on käynnissä uusi vaihe.
– Se kaikkein intohimoisin vaihe, jossa käytännössä mikä tahansa tekoälyinvestointi kelpasi, on ohi. Tekoälyhuuma jatkuu, mutta markkinat alkavat erotella voittajia ja häviäjiä, Tervala sanoo Verkkouutisille.
Pääoma kallistuu ja sijoittajat alkavat vaatia näyttöjä siitä, että hankkeet ovat kannattavia. Tekoälymarkkina jakautuu karkeasti kolmeen osa-alueeseen: infrastruktuuriin, tekoälymalleihin ja sovelluksiin.
Peruskysyntä niiden ympärillä on edelleen vahvaa, mutta osa yhtiöistä jää seuraavien vuosien aikana kehityksestä jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan lopullinen jyvien ja akanoiden erottelu ei ole vielä alkanut.
– Kysyntä on edelleen vahvaa, mutta markkinat ovat aiempaa tarkempia sen suhteen, kuka pystyy muuttamaan tekoälyn kannattavaksi liiketoiminnaksi. Voi olla, että markkinoiden huolet ovat ylimitoitettuja ja kasvu jatkuu edelleen erittäin voimakkaana, Alava sanoo Verkkouutisille.
– Sijoittajien tarkkaavaisuus on selvästi kasvanut. Jotkin pankit ovat pyrkineet myymään tekoälyaltistuksiaan eteenpäin, mikä kertoo siitä, että riskejä tarkastellaan aiempaa kriittisemmin, Alava sanoo.
Tekoälymarkkinoiden arvostustaso on herättänyt vertauksia 2000-luvun alun dotcom-kuplaan. Tervalan mukaan nykytilanteen keskeinen ero on se, että suurimmat toimijat tekevät jo merkittävää liiketoimintaa ja investoivat kassavirroillaan.
Velkaiset neocloudit ovat ensimmäisiä häviäjiä
Tervalan mukaan mahdolliset tappiot näkyisivät ensimmäisenä niitä rahoittaneilla luottomarkkinoilla, kuten private credit -rahastoissa, yrityslainoissa ja velkarahoitteisissa datakeskushankkeissa.
Alavan mukaan suurimmat riskit liittyvät neocloud-yhtiöihin ja datakeskusoperaattoreihin, joiden liiketoiminta perustuu voimakkaaseen velkarahoitukseen ja oletukseen nopeasti jatkuvasta kysynnän kasvusta. Neocloudeilla tarkoitetaan yhtiöitä, jotka vuokraavat esimerkiksi Nvidian grafiikkasuoritinkapasiteettia tekoälymallien kehittäjille. Jos kysyntä jää odotettua heikommaksi, ongelmat näkyisivät ensimmäisenä juuri näissä yhtiöissä ja niitä rahoittaneilla luottomarkkinoilla.
Microsoft, Amazon, Meta ja Google ovat viime vuosina ilmoittaneet kymmenien miljardien dollarien uusista datakeskus- ja tekoälyinvestoinneista, mikä kertoo niiden odottavan kysynnän kasvavan vielä vuosia.
Osa yhtiöistä ei joudu käyttämään samalla tavalla velkarahaa tekoälyinvestointien rahoitukseen kuin suuremmalla riskillä kasvua hakevat yhtiöt. Suuret teknologiayhtiöt voivat hyötyä tilanteesta.
– Meidän ei pidä epäillä suurten vakavaraisten toimijoiden investointeja. Google rakentaa varmasti datakeskuksensa Suomeen, Tervala sanoo.
Alavan mukaan suuret yhtiöt kuuluvat hyötyjiin lähes kaikissa kuviteltavissa olevissa skenaarioissa.
– Jos rahoitus kiristyy, kilpailijoiden on vaikeampi saada pääomia ja rahoittaa kasvuaan. Suurilla toimijoilla on paljon muutakin liiketoimintaa kuin tekoäly. Microsoftin tulos perustuu edelleen suurelta osin pilvipalveluihin ja ohjelmistolisensseihin, Alava sanoo.
Vielä ei olla kuitenkaan siinä kohtaa, jossa tekoälyalan voittajat ja häviäjät alkavat erottua selvästi. Sen aika on vasta tulevaisuudessa.
Missä tappiot näkyvät ensimmäisenä?
Kumpikaan asiantuntija ei usko siihen, että tekoälyn ympärillä on kupla. Edessä on suuri murros.
– Osa tekoälyinvestoinneista tulee osoittautumaan tappiollisiksi, Tervala sanoo.
Tervalan mukaan pääoman kallistuminen toimii markkinoilla eräänlaisena stressitestinä, joka paljastaa, mitkä liiketoimintamallit kestävät ilman jatkuvaa ulkopuolista rahoitusta.
– Se on mahdollista, mutta toistaiseksi kapasiteettia kysytään enemmän kuin sitä voidaan tarjota, Alava sanoo.
Ensi vuonna tekoäly-yhtiöiden odotetaan vielä kasvavan. Rahoitusolot ovat kuitenkin jo kiristyneet ja kaikki tekoäly-yhtiöiksi profiloituvat yritykset eivät enää saa rahoitusta yhtä helposti kuin aiemmin.
– Vuoden 2028 näkymiin liittyy jo olennaisesti enemmän epävarmuutta. Juuri silloin markkinat alkavat erotella kunnolla hyviä ja huonoja yhtiöitä, Alava sanoo.
Tervalan mukaan pääoman niukkuus testaa sen, mitkä investoinnit ovat oikeasti kannattavia. Alavan mukaan tekoälyä voi verrata internetin aiheuttamaan murrokseen. Aluksi muutosta yliarvioitiin, mutta pidemmällä aikavälillä sitä aliarvioitiin.
– On mahdollista, että kapasiteettia rakennetaan lyhyellä aikavälillä hieman liian nopeasti. Pitkällä aikavälillä en kuitenkaan vielä usko, että rakennamme liikaa. Monet tekoälyasiantuntijat arvioivat, että kukaan ei vielä täysin ymmärrä, kuinka suuri murros tekoälystä tulee, Alava sanoo.