Aikanaan Telegram-viestintäpalvelu oli ensimmäisenä Venäjän johdon estolistalla, mutta nykyään se on yksi Kremlin päätyökaluista ulkomaille suunnattujen vaikutuskampanjoiden organisoinnissa. Kuten Atlantic Council -ajatushautomoon kuuluvan Digital Forensic Research Labin (DFRLab) tutkijat huomauttavat, maailman kolmanneksi suurin sosiaalisen median kanava Telegram ei juuri rajoita sisältöään ja antaa piilottaa tilinomistajiensa henkilöllisyyden, mikä tekee siitä miellyttävän kanavan jakaa vahvistamatonta informaatiota laajalle yleisölle.
Telegramiin syötetty propaganda leviää usein muille kanaville. Esimerkiksi elokuussa 2024 venäläiset Telegram-kanavat alkoivat massiivisesti jakaa viestejä, joiden mukaan Ukraina väitetysti suunnitteli ydinkatastrofia. Tämä informaatio tihkui vähitellen X-viestintäpalveluun ja levisi nopeasti erityisesti ranskan- ja arabiankielisillä tileillä palvelun suositusalgoritmin avustamana.
Telegram on OpenMinds-instituutin mukaan ollut käytössä myös Venäjä-myönteisen narratiivin tukemisessa Moldovan ja Georgian vaaleissa. Moldovassa sitä käytettiin presidentti Maia Sandua vastaan kritisoimalla vaalien läpinäkyvyyttä ja reiluutta, kun taas Georgiassa sillä tuettiin vallassa olevaa georgialainen unelma -puoluetta puolustamalla vaaliprosessin laillisuutta.
OpenMinds kiinnitti huomiota Telegramiin propagandakanavana myös Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana marraskuussa. Yhteensä 279 englanninkielistä kanavaa levitti sen mukaan salaliittoteorioita ja Venäjä-myönteistä narratiivia. Niistä 52 kanavaa toisti suoraan Kremlin propagandaa ja loput epäsuorasti.
Kanavat jakaantuivat neljään ryhmään: yksi kirjoitti pääasiassa Yhdysvaltojen kotimaan ongelmista, toinen Kremlin näkökulmasta sotaan Ukrainassa, kolmas levitti salaliittoteorioita ja neljäs kirjoitti kansainvälisestä politiikasta. OpenMinds piti kampanjaa kuitenkin hyvin maltillisena.
Koordinoidusta sosiaalisen median käytöstä on tulossa paljon merkittävämpi haaste niiden pienten maiden vaalijärjestelmissä, joissa Venäjän kulttuuri- ja informaatiovaikutus on säilynyt perinteisesti merkittävänä, joilla on pitkäaikaiset taloussuhteet Venäjään ja joiden väestöstä merkittävä osuus on venäjänkielisiä. Kremlin some-kampanjoiden menestystä niissä maissa määrittää niiden kotimaan politiikan dynamiikka, Eurooppa-myönteisyyden vastustus ja puuttuvat hyödyt integroitumisesta Eurooppaan.
