Kesän aikana huijarit ovat aktivoituneet erityisesti pankkitunnusten kalastelussa myös teleoperaattori Telian nimissä liikkuvissa huijausviesteissä. Ulkomailta tulevia huijaussoittoyrityksiä on estetty pelkästään kesällä miljoonia.
Telian nimissä on lähetetty huijausviestejä, joissa kalastellaan asiakkaiden pankkitietoja. Sähköpostihuijauksen otsikkona on esimerkiksi ”Laskusi on maksettu kahdesti”.
Viestin saaja yritetään saada painamaan viestissä olevaa painiketta, jotta väitetysti tarjolla oleva palautus voidaan maksaa. Viesteissä matkitaan Telian logoa sekä värimaailmaa. Viestien linkkejä ei pidä avata.
– Erilaiset pankkitunnuksia kalastelevat sähköposti- ja tekstiviestit ovat olleet valitettavan yleisiä. Jos vastaanotat viestin, joka vaikuttaa vähänkin epäilyttävältä, suosittelemme aina ottamaan yhteyttä kyseisen yrityksen asiakaspalveluun. Omia henkilökohtaisia tietoja tai pankkitunnuksia ei kannata luovuttaa tällaisten linkkien kautta, Telian turvallisuusasiantuntija Kristian Westerstråhle sanoo.
Huijaussoittoja estetty kesän aikana miljoonia
Toukokuussa Telia esti keskimäärin 11 300 ulkomailta Suomeen tulevaa huijaussoittoa päivässä. Kesäkuun alkaessa huijaussoittoyritykset kasvoivat roimasti. Telia on estänyt noin 2,5 miljoonaa huijauspuhelua kesä- ja heinäkuun aikana.
– Viime vuoden loppupuolella käyttöönotetun teknisen ratkaisun avulla operaattorit ovat estäneet miljoonia huijauspuheluita. Tämän ilmeisesti huomasivat myös huijarit, sillä huijaussoittoyritysten määrä laski selkeästi. Toukokuu oli rauhallisin kuukausi, mutta kesä on taas aktivoittanut huijaussoittoyritykset, Westerstråhle kertoo.
– Puheluja onkin kesän aikana estetty suuria määriä. Jos kuitenkin epäilee saaneensa huijauspuhelun, sen voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että soittaja yrittää saada puhelun aikana tietoonsa henkilökohtaisia tietoja, kuten pankkitilin tiedot tai henkilötunnuksen, hän lisää.
Vinkit sähköposti- ja tekstiviestihuijauksien varalta
Odotitko yhteydenottoa vai tuliko viesti yllätyksenä? Tarkista lähettäjän sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Oletko täysin varma lähettäjän aitoudesta?
Vastaako viestin sisältö odotuksia siitä, millaiseen viestintään olet kyseisen yrityksen tai organisaation kohdalla tottunut? Jos viesti sisältää kirjoitusvirheitä tai on kirjoitettu huonolla suomen kielellä, kannattaa viestiin suhtautua varauksella.
Jos asia kuulostaa liiankin hyvältä, se usein ei ole totta. Esimerkiksi sijoitushuijauksissa luvataan hyvää, ja pankkitunnusvarkauksissa yleensä pelotellaan.
Huijausviesti sisältään yleensä linkin huijaussivustolle, joka näyttää erehdyttävästi aidolta palveluntarjoajan verkkosivulta. Sivustolla yleensä pyydetään henkilökohtaisia tietoja kuten, henkilötietoja, käyttäjätunnuksia, pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja. Luotettavat toimijat eivät kysele tällaisia tietoja koskaan.
Jos edellisten neljän kohdan jälkeen viesti vaikuttaa edelleen kiinnostavalta ja tärkeältä, mutta jokin kuitenkin epäilyttää, voit aina kysyä mielipidettä joltakin tuttavaltasi. Useampi silmäpari auttaa havaitsemaan epäilyttävää sisältöä.
Lopulta täyden varmuuden viestin aitoudesta voit saada olemalla yhteydessä yritykseen tai organisaatioon sen virallisia yhteydenottokanavia pitkin.
