Korhosen mukaan pääsyy suureen maariskiin on se, että kansantaloutta ei kyetä panemaan kuntoon poliittisin päätöksin, vaikka suunta kohti katastrofia on ollut kaikkien nähtävissä jo pitkään.
– Suomen teollisuuspolitiikka ei ole onnistunut takaamaan valmistavalle teollisuudellemme kilpailukykyistä ja ennakoitavaa ympäristöä. Energiapolitiikka on ollut linjatonta ja EU:n direktiivien on annettu vääristää kilpailua. Yhä suurempi osa täällä suunnitelluista tuotteista valmistetaan esimerkiksi Puolassa, Korhonen toteaa.
Hän sanoo pelkäävänsä, että vähitellen myös suunnittelu siirtyy pois Suomesta.
– Merkittävä osa palveluista liittyy teollisuuteen. Ajamalla tahattomasti tai tietoisesti teollisten työpaikkojen ulosliputusta Suomesta, poliitikot ja ammattiyhdistysliike tuhoavat teollisen ytimen, jolle tulevaisuuden tuote- ja palveluinnovaatioiden pitäisi perustua. Olisi enemmän kuin katastrofi, jos meillä ei olisi edes palveluvientiä jatkossa.
Vientiteollisuuden rapautumista on Korhosen mukaan jouduttanut työmarkkinoiden keskitetty sopimusjärjestelmä.
– Olemme keskitetyin sopimuksin hinnoitelleet itsemme ulos kilpailusta, kun vertaamme kehitystä Ruotsiin ja Saksaan, puhumattakaan Itä-Euroopan maista. Tilanne pitää korjata paikallisesti sopimalla, yrityskohtaisesti.
Korhonen kiittelee hallitusta yhteisöveron alentamisesta, jolla on yritysten investointihalukkuutta lisäävä vaikutus ja joka rohkaisee voittojen kotiuttamiseen ja verojen maksuun Suomessa.
Hänen mukaansa kilpailukykyä parantavia päätöksiä tarvitaan kuitenkin paljon lisää. Myös asenteiden pitää muuttua.
– Joskus tuntuu, että Suomessa yrittämistä ja yritystoimintaa pidetään jotenkin hämäränä puuhana. Ehkä ymmärretään, mutta ei haluta hyväksyä, että yritykset pyörittävät moottoria, joka tuottaa hyvinvoinnin. Tämä ilmenee politiikan linjattomuutena ja yrityksiä rasittavana, koko ajan kasvavana byrokraattisena taakkana.
Korhonen toteaa, että Itä-Euroopan maat ovat pian Suomea kilpailukykyisempiä muillakin kuin valmistavan teollisuuden aloilla, ellemme löydä uutta kasvun reseptiä.
– Meidän tulisi luottaa enemmän vapaaseen markkinatalouteen ja poistaa turhaa sääntelyä. On muutettava kontrolloiva ja estävä järjestelmä kannustavaksi ja mahdollisuuksia avaavaksi järjestelmäksi.
Kestäviä ratkaisuja metallinjalostukseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja teollisuusvesien käsittelyyn tarjoava Outotec on suomalaisen teollisuuden lippulaivoja.
Outotec on kaksinkertaistanut panostuksensa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vajaan kahden vuoden aikana. Yrityksellä on osaamiskeskuksia muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Kanadassa ja Australiassa.
