Teollisuusliitto katsoo, että lausuntokierroksen jälkeiset muutokset esitykseen eivät tee lakiesityksestä tasapainoista.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd.) katsoo, että lakiesitys aiheuttaa yritysten välille vääristynyttä kilpailua työehdoista.
– Hallituksen esitys mahdollistaa jatkossa laillisesti palkkojen polkemisen järjestäytymättömissä yrityksissä, joissa työntekijöillä ei ole riittävää osaamista ja tietoja omista oikeuksistaan. Esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta riski on merkittävä, kun paikallinen sopimus tehdään jo työntekijöiden lähtömaassa, eikä lähettävillä työntekijöillä ole tietoa siitä millaiset työn tekemisen ehdot ovat Suomessa, Aalto toteaa.
Hänen mukaansa paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ilman riittävää valvontaa avaa ovet väärinkäytöksille.
– Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on laajat mahdollisuudet sopia paikallisesti palkoista. Suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii vastuullisesti. Hallituksen esityksen myötä voidaan järjestäytymättömissä yrityksissä kuitenkin paikallisesti sopia palkkausjärjestelmistä, joissa vaativuusluokilla ja työaikapidennyksillä kikkailemalla voidaan luoda sopimuksia, joissa työntekijät menettävät vuositasolla pahimmillaan jopa 20 000 euroa vuodessa, Aalto sanoo.
– Eivät tällaiset sopimukset ole realismia monissakaan yrityksissä, mutta aina mahtuu sekaan toimijoita, jotka yrittävät kilpailla epäreilusti, hän jatkaa.
Sanktiot riittämättömät
Hallituksen esityksessä on lausuntokierroksella lisätty laiminlyöntimaksu järjestäytymättömille työnantajille, mikäli paikallista sopimusta ei toimiteta työsuojeluviranomaiselle. Laiminlyöntimaksun suuruus olisi 1 000–10 000 euroa.
– Sanktioiden taso on riittämätön. Mahdollisista väärinkäytöksistä saatava taloudellinen hyöty ylittää helposti laiminlyöntimaksun ylärajan. Ehdotetun sanktion määrä ei kovin kummoinen pelote ole. Lisäksi pitää muistaa, että monet sellaiset paikalliset sopimukset mitä nyt ei hyväksyttäisi, olisivat jatkossa täysin laillisia tehdä järjestäytymättömässä kentässä, Aalto toteaa.
– Esitystä pitäisi muuttaa niin, ettei paikallinen sopimus astu voimaan ennen kuin se on toimitettu valvontaviranomaiselle, Aalto esittää.
Neuvotteluasema jatkossa epäselvä
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa yleissitovassa kentässä ammattiliittoon kuulumattomat työntekijät voivat valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutetun. Tällaisissa tapauksissa työnantajan tulee neuvotella sekä luottamusmiehen että luottamusvaltuutetun kanssa paikallisesta sopimuksesta, jonka pitää olla sisällöltään vastaava molemmille.
– Käytännön kannalta jää täysin epäselväksi, miten hallituksessa ajatellaan neuvotteluprosessin tällaisessa tilanteessa sujuvan. Toivottavasti eduskuntakäsittelyssä esityksen epäkohtiin puututaan. En kuitenkaan tämän hallituskauden aiempien kokemusten perusteella pidättele hengitystäni, Aalto sanoo.
– Jos tästä nyt jotain positiivista pitää kaivaa, niin hallituksen esityksessä on luottamusmiehen asemaa hieman selkiytetty sikäli, että jos luottamusmies on valittu, pitää tämän kanssa neuvotella, Aalto toteaa.
