Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti on pöyristynyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kertomista tiedoista, joiden mukaan se epäilee julkisten in-house -yhtiöiden edunvalvontajärjestön Kustos ry:n ohjailleen jäsentensä vastauksia KKV:n vaikutusarviointikyselyyn. KKV kertoo epäselvyyksien välttämiseksi poistaneensa kaikki tähän kyselyyn viittaavat kohdat ja kyselyn pohjalta tehdyt johtopäätökset tutkimuksesta.
– Hallituksen tavoitteena on hankintalakia uudistamalla lisätä kilpailua ja säästää julkisia varoja kilpailulakia uudistamalla. Nyt verovaroin pyörivät in-house -yhtiöt lobbaavat verovaroin hallitusohjelmaa vastaan ja suojelevat omaa asemaansa veronmaksajan kustannukselle. On pakko kysyä, kenen asiaa nykyiset in-house -yhtiöt oikein ajavat, Sammallahti sanoo tiedotteessa.
KKV:n vaikutusarviointien taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan in-house -yksiköille säädetään kymmenen prosentin minimiomistusosuus. In-house -yhtiöt ovat olleet viime aikoina usein otsikossa. Muun muassa Sarastian osalta Markkinaoikeus katsoi maaliskuussa, että Sarastia ei ollut Vantaan-Keravan hyvinvointialueen in-house -yksikkö ja siltä kilpailuttamatta tehdyt ostot olivat laittomia. Hyvinvointialue omisti vain 0,04 prosentin osuuden Sarastian osakekannasta, mutta hyödynsi silti hankintalain in-house- eli sidosyksikköpoikkeusta ja jätti hankinnan kilpailuttamatta. Vastaavia in-house -rakenteita on Suomessa erittäin paljon.
– Hankintalain kiertämisestä on tullut Suomessa valitettava maantapa, jossa ei ole reilusta kilpailusta tai vastuullisesta verovarojen käytöstä tietoakaan. Hallituksen edistämä kymmenen prosentin vaatimus selkeyttää tilannetta ja parantaa vapaiden markkinoiden toimintaa, Sammallahti katsoo.
Tuoreessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että yksityisten ICT-yritysten tuottavuus on yli 60 prosenttia in-house -yhtiöitä parempi. Julkisten hankintojen osuus Suomen BKT:sta on 20 prosenttia, joten tehostamispotentiaali on merkittävä.
Sammallahden mukaan KKV:n keräämät tiedot viittaavat siihen, etteivät in house-yhtiöt halua itse puuttua toiminnassaan ilmenneisiin ongelmiin.
– Jos in-house -yhtiöt todella olisivat tehokkaampia kuin yksityiset yritykset, ei niillä pitäisi olla lainkaan huolia asemastaan tai tarvetta ohjailla vastauksia, sillä ne voittaisivat ylivertaisella tehokkuudella ja laadullaan jokaisen kilpailutuksen. Hankintojen tehokkuutta on tärkeää katsoa tarkalla silmällä. Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä on todennut, että hankinnoissa on jopa miljardin euron tehostamispotentiaali, Sammallahti pohtii.
KKV:n uutinen korostaa Sammallahden mukaan hallitusohjelmassa sovittujen hankintalain uudistusten määrätietoista toteuttamista. Kyse on suomalaisten yrittäjien ja alueiden elinvoiman puolustamisesta.
– Hankintalain uudistaminen ja markkinoiden avaaminen luo työtä ja elinvoimaa paikallisesti. Suomalaisten yritysten tulee voida kilpailla julkisista hankinnoista reilusti. Nykyinen hallitus purkaa Byroslavia-ajattelua ja luo aidosti kannusteita yrittämiseen ja kasvuun koko Suomessa, Sammallahti päättää.
