Kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Terhi Koulumies (kok.) ehdottaa uuden teknologian tuomista osaksi vanhusten kotihoitoa. Sanna Marinin (sd.) hallitus esitti samaa jo vuonna 2021.
– Vaikka kokoomus oli oppositiossa, niin kannatimme esitystä. Valitettavasti laki oli silloin niin huonosti valmisteltu, että se kaatui perustuslakivaliokunnassa, Koulumies muistuttaa kokoomusnaisten sivuilla julkaistussa kirjoituksessa.
Marinin hallitus ehdotti silloin, että kotihoidossa olevat vanhukset voisivat saada kehittyneempiä Turva-auttamispalveluja. Esimerkkejä niistä ovat muun muassa turvaranneke ja -puhelin sekä erilaiset liiketunnistimiin perustuvat järjestelmät. Kotihoidon asiakas olisi voinut saada etäyhteyden avulla parempaa ympärivuorokautista seurantaa, mikä olisi lisännyt turvallisuuden tunnetta ja nopeuttanut avun saamista myös yöllä.
– Lakiesitys kaatui sillä perusteella, että digitaaliset etäyhteydet voisivat vaarantaa ihmisten yksityiselämän suojan. Valiokunnan mielestä turvarannekkeita voi käyttää, koska niillä ihminen voi itse ottaa yhteyden kotihoitoon. Sen sijaan hyväksyttävänä ei pidetty ihmistä automaattisesti tarkkailevaa laitteistoa, Koulumies toteaa.
Hänen mukaansa lakiesityksen kaatuminen oli harmi.
– Moni kotihoidon asiakas tarvitsisi nimenomaan sellaista palvelua, jossa hänen vointinsa heikentyminen huomataan, vaikka hän ei itse pystyisi ottamaan yhteyttä lääkäriin. Avun pitäisi olla lähellä silloinkin, kun itse ei pysty käyttämään teknisiä laitteita.
Koulumies muistuttaa, että etäyhteyksillä voidaan myös muistuttaa vanhusta lääkkeenotosta tai seurata syömistä.
– Kotiin asennettavien sensoreiden avulla hoitohenkilöstö voisi etäyhteydellä seurata asiakkaan elintoimintoja, aktiivisuutta ja unirytmiä. Se toisi turvaa varsinkin yöaikaan, kun kotikäyntejä tehdään vähemmän.
Oikein käytettynä teknologia hänen mukaansa auttaisi ikäihmisiä asumaan turvallisesti omissa kodeissaan.
– Samoin se auttaa tietysti muitakin kotihoidossa olevia, esimerkiksi leikkauksen jälkeen kotiin päässeitä potilaita. Olisi turvallisempi olo, kun tietäisi, että ei ole ihan yksin. Samalla teknologia vapauttaisi hoitajia tekemään ihmistyötä. Henkilökunnalta kuluu nykyään jopa kymmenen prosenttia työajasta esimerkiksi tietojen kirjaamiseen ja digitalisaatiolla rutiinitehtäviä voidaan vähentää.
Koulumies huomauttaa, että Petteri Orpon (kok.) hallitus onkin jatkanut uudistuksen valmistelua ja esittää lakimuutoksia, joilla hyvinvointialueet voivat hyödyntää teknologiaa.
– Tarkoitus ei ole, että etäkäynnit korvaisivat fyysisiä asiakastapaamisia, vaan että ne täydentäisivät niitä. Etäteknologiaa käytetään jo mm. kulunseurannassa, GPS-seurannassa, liiketunnistimissa sekä kaatumisen tunnistinteknologiassa. Teknisten ratkaisujen avulla voidaan parantaa huolenpitoa ihmisistä.
Hallituksen ohjelmassa on useita kirjauksia, jotka edistävät terveysteknologiaa. Lisäksi hallitus valmistelee teknologian saamista osaksi henkilöstömitoitusta, lakiesitysten siitä pitäisi tulla eduskuntaan keväällä. Uudistuksella varmistetaan, että hoitajia on riittävästi jatkossakin, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.
Koulumiehen mukaan teknologia on hyödyksi terveydenhuollossa muutenkin.
– Tekoäly voi auttaa muun muassa diagnoosien tekemisessä. Tekoälyrobotit ovat kuulemma jo tehneet leikkauksiakin, mutten ole ihan varma, uskaltaisinko vielä mennä sellaiseen, Koulumies pohtii.
Kansanedustaja myös muistuttaa, että lisäksi ihmisrobotit ovat ällistyttävän kehittyneitä.
– Robotti pystyy kuulemma siirtämään raakoja kananmunia, mutta se ei osaa viikata pyykkiä. Vanhainkodin muistisairaiden osastolla vieraillessani olen ihmetellyt, miten iso osa hoitajien ajasta menee suljetun oven avaamiseen vierailijoille. Robotit voivat tulevaisuudessa korvata sellaisia teknisiä tehtäviä ja hoitaa ruokakuljetuksia, niin hoitajien työaika riittää oikeisiin ihmiskohtaamisiin.
