Suomalaisnuorten ruokavalio jää selvästi jälkeen ravitsemussuosituksista, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä ravitsemustutkimuksesta. Vain viisi prosenttia nuorista syö suositellun määrän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, ja etenkin pojat käyttävät punaista lihaa runsaasti.
Tulosten mukaan nuoret syövät liian vähän myös täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa.
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan nautittavaksi 500–800 grammaa päivässä. Tutkimukseen osallistuneet nuoret söivät niitä keskimäärin vain noin puolet suositellusta määrästä. Tytöt käyttivät niitä suhteessa energiankulutukseen enemmän kuin pojat.
Punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö puolestaan ylittää suosituksen erityisesti pojilla. Niitä suositellaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa. Tutkimuksessa pojista 89 prosenttia ja tytöistä 34 prosenttia söi niitä tätä enemmän.
– Sekä terveyden että ympäristön kannalta nuoria tulisi kannustaa syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä tulisi kohtuullistaa, THL:n erikoistutkija Peppi Haario sanoo tiedotteessa.
Professori Suvi Virtanen muistuttaa, että ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä terveydessä jo nuorena.
– Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio tukevat nuoren jaksamista, kasvua ja kehitystä. Monet sairauksien riskitekijät, kuten ylipaino ja elimistön tulehdustila, alkavat kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, hän sanoo.
Pojat syövät enemmän lihaa
Tutkimuksessa havaittiin eroja sekä sukupuolten että kouluasteiden välillä. Tytöt söivät energiansaantiinsa suhteutettuna poikia enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Pojat käyttivät enemmän lihaa ja maitovalmisteita.
Myös ammattioppilaitoksissa opiskelevien ruokavalio erosi yläkoululaisten ja lukiolaisten ruokavaliosta. Ammattiin opiskelevat söivät vähemmän marjoja ja hedelmiä, enemmän lihaa ja lihavalmisteita sekä joivat enemmän energiajuomia.
Haarion mukaan erot tukevat käsitystä siitä, että väestöryhmien väliset terveyserot alkavat muodostua jo nuoruudessa.
THL katsoo, etteivät yksilöiden valinnat yksin riitä muuttamaan tilannetta, vaan terveellisempää syömistä pitäisi tukea myös muuttamalla ruokaympäristöä.
Laitos nostaa keinoiksi muun muassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamisen, terveysperusteisen elintarvikeverotuksen sekä energiajuomien myynnin kieltämisen alle 18-vuotiailta. Lisäksi THL esittää epäterveellisten tuotteiden sijoittelun sääntelyä sekä terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden parantamista.
Kouluissa ja oppilaitoksissa THL pitää tärkeinä suositusten mukaista ruokailua, ruokakasvatusta sekä nuorten käytännön ruoanvalmistus- ja hankintataitojen vahvistamista.
Nuorten ravitsemustutkimus toteutettiin 22 kunnassa lukuvuonna 2024–2025. Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui 1 975 nuorta eli 33 prosenttia kutsutuista. Tutkimukseen osallistuneet olivat peruskoulun 7.–9.-luokkalaisia sekä toisen asteen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.
LUE MYÖS:
Tällainen ruokavalio vie ennenaikaiseen hautaan