Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronarokotteen ottamatta jättäminen lisää riskiä kuolla koronavirukseen. Vaikka rokottamattomuus on edelleen koronakuoleman riskitekijä, valtaosa koronaan menehtyneistä on ollut hyvin iäkkäitä rokotettuja ihmisiä. THL:n mukaan rokottamattomuus lisää koronakuoleman riskiä kaikissa ikäryhmissä, sillä kuolleista suurempi osa oli rokottamattomia kuin samanikäisestä väestöstä yleisesti.
Myös sairastettu koronavirustauti pienentää koronaan kuolemisen riskiä.
Suomessa on viime torstaina päivitetyn tilaston mukaan raportoitu yhteensä 6 568 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Koronaan liittyvissä kuolintapauksissa kuolleiden mediaani-ikä on nyt 85 vuotta. Selvästi suurin osa (80 %) heistä oli saanut vähintään yhden koronarokotteen.
Suomessa koronakuolemiksi raportoidaan kaikki kuolintapaukset, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden kuluessa positiivisesta koronatestistä. Tämän vuoksi THL:n tilastoissa koronakuolemiksi tilastoidaan myös kuolintapaukset, joissa koronavirus ei ole välttämättä ollut välitön kuolinsyy.
Lääkärit laativat potilaistaan erillisen kuolemansyyn ilmoittavan kuolintodistuksen. THL:n ilmoittamista koronaan liittyvissä kuolemissa korona on kirjattu kuolintodistukseen yhteensä 5 533 kuolemassa. Korona on ollut suorana kuolinsyynä 3 953 tapauksessa. Myötävaikuttavina tekijöinä ovat olleet usein sydänsairaudet, dementia ja diabetes. Korona on ollut myötävaikuttavana tekijänä 1 579 kuolemassa.
THL:n raportoimissa koronakuolemissa 1 035 tapauksessa koronaa ei ole kirjattu kuolintodistukseen.
Rokote antaa sairastetun taudin kanssa parhaan suojan
THL:n mukaan sairastettu koronatauti yhdessä koronarokotteiden kanssa tuottavat voimakkaimman ja pitkäkestoisimman suojan vakavaa koronatautia vastaan. Juuri julkaistun meta-analyysin mukaan tämän niin sanotun hybridi-immuniteetin tuoma suoja säilyy ainakin 12 kuukauden ajan yli 95 prosentissa.
– Todennäköisesti suojateho omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan ei laske tuonkaan ajan jälkeen merkittävästi. Kannattaa toki muistaa, että hyvän ja pitkäkestoisen suojan voi saada useammalla tavalla. Pelkästään jo suositellut koronarokoteannokset antavat erinomaisen suojan vaikealta koronataudilta. Erittäin hyvän suojan saa myös sairastetusta koronataudista, ja kahden rokoteannoksen kanssa yhdessä suoja on vielä parempi. Perusterveillä työikäisillä on siis tällä hetkellä erittäin pieni riski joutua sairaalahoitoon koronan takia, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo tiedotteessa.
Meta-analyysi on kattava systemaattinen katsaus 26 tiedejulkaisuista, joissa on tarkasteltu sairastetun koronataudin suojaa omikrontartuntaa ja vaikeaa koronatautia vastaan tammikuusta 2020 kesäkuuhun 2022. Meta-analyysissa havaittiin, että pelkkä sairastettu koronatauti tuotti noin 65–70 prosentin suojan omikrontartuntaa vastaan ensimmäisten 2–3 kuukauden aikana, mutta 12 kuukaudessa suoja oli laskenut noin 25 prosenttiin.
Rokotteen saaneilla ja taudin sairastaneilla puolestaan suoja uutta omikrontartuntaa vastaan oli noin 70–80 prosenttia ensimmäisten kolmen kuukauden aikana viimeisimmästä rokotuksesta tai sairastetusta taudista. Kaksi tai kolme rokotetta taudin sairastamisen lisäksi saaneilla suojassa ja sen kestossa ei havaittu eroa.
– Jos on sairastanut koronan ja saanut kaksi rokotetta, suoja uutta tartuntaa vastaan laskee tasaisesti puolen vuoden aikana. Kolmannen annoksen jälkeen saavutetaan jälleen lyhytaikainen suoja tartuntoja vastaan, THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka sanoo.
Lisäannoksista ei merkittävää hyötyä
Tartuntasuojan näkökulmasta taudin sairastaneetkin hyötyvät lyhytaikaisesti rokotuksista, mutta lisäannoksilla ei saada Poukan mukaan merkittävää hyötyä, kun suoja tartuntoja vastaan laskee aina uudelleen lyhyen ajan jälkeen matalammalle tasolle.
– Ihmisiä pitäisi siis rokottaa uudestaan ja uudestaan, mikä ei ole järkevää resurssien käyttöä. Lisäksi uusia, suojaa kiertäviä variantteja voi nousta, jolloin käytännössä tartuntasuoja voi olla tätä matalampi. Myös rokotusten turvallisuutta on tarkasteltava saatavien hyötyjen rinnalla, Poukka sanoo.
Terveiden aikuisten tehosterokottamisella ei myöskään ole tässä tilanteessa THL:n mukaan merkitystä epidemian hallinnan kannalta. Suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n arvioihin.
