Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan koronarokotteiden viime syystalven tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalahoitojaksoja ja kuolemia ikääntyneillä Suomessa.
Koronarokotteiden tehosteannoksia suositeltiin syystalvella 2023–2024 kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.
Syystalven tehosteannoksena tarjottiin XBB.1.5-varianttia vastaan kehitettyä rokotetta. Rokotuksen oli 13.3. mennessä saanut yhteensä noin 913 000 täysi-ikäistä, eli noin 20 prosenttia Suomen aikuisväestöstä.
THL seuraa koronarokotteiden suojatehoa kansallisten rekistereiden tietoja yhdistämällä. Rokotteen suojatehon mittareina käytettiin rokotteen kykyä estää sairaalaan joutumista koronan vuoksi sekä kykyä estää kuolemia, jossa korona oli joko pääasiallinen syy tai myötävaikuttava tekijä.
– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että XBB-tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalajaksoja ja kuolemia erityisesti ikääntyneiden keskuudessa lyhyen seurannan aikana. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin mitä on raportoitu muista korkean tulotason maista, joissa XBB-tehosteita on annettu, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.
Selvityksessä oli mukana lähes 1,7 miljoonaa ihmistä
Selvityksessä XBB-tehosterokotettuja 65 vuotta täyttäneitä verrattiin samanikäisiin, jotka eivät olleet saaneet XBB-tehostetta, mutta jotka olivat saaneet aiemmin ainakin kaksi koronarokoteannosta.
Näin laskettiin rokotteen ns. suhteellinen suojateho yli 1,2 miljoonalla ikäihmisellä. Rokotettujen sairaalahoitoja ja kuolemantapauksia seurattiin lokakuun 2023 alusta tammikuun 2024 lopulle.
Seurantajakson aikana syystalven tehosterokotteen saaneista ikääntyneistä 2 103 joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon. Lisäksi tilastoitiin 863 koronakuolemaa sekä 632 kuolemaa, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.
Ikääntyneillä rokotteen suojateho oli 14–60 päivän aikana sen saamisesta 44 prosenttia koronan vuoksi sairaalahoitoon joutumista vastaan (95 %:n luottamusväli 17–48 %), 62 prosenttia (44–74 %) koronakuolemaa vastaan ja 66 prosenttia (49–77 %) sellaista kuolemaa vastaan, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.
Näiden tulosten perusteella koronarokotteen tarjoama suoja ikääntyneiden sairaalahoitoa ja kuolemia vastaan oli THL:n mukaan kohtuullisen hyvä.
Samana seuranta-aikana lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien 18–64-vuotiaiden noin 460 000 henkilön keskuudessa havaittiin yhteensä 293 koronan vuoksi sairaalahoitoon joutunutta, seitsemän koronakuolemaa sekä 13 kuolemaa, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.
– Rokotteen suojatehon laskeminen oli pienten tapausmäärien vuoksi haastavaa, eikä luotettavia suojatehon arvioita ole käytettävissä, THL sanoo.
THL suosittelee edelleen tehosteannoksia niille rokotusten kohderyhmiin kuuluville, jotka eivät ole saaneet rokotusta tai sairastaneet koronavirustautia syksyn tai talven aikana. Sen sijaan uusia rokotuskierroksia ei kevään aikana aloiteta.
