Kuljetus- ja väyläalan vaikuttajajärjestöt vaativat lisää rahaa rapautuneen tieverkon korjaukseen.
Hallituksen 250 miljoonan euron lisärahoitus mahdollistaa, että tänä vuonna voidaan päällystää 4 000 kilometriä. Viime vuonna päästiin 1 700 kilometriin. Alan järjestöjen mukaan hallitus ansaitsee tästä kiitokset, mutta tiestön parantaminen ei saa jäädä tähän.
– Tiestön rapautuminen on silminnähden havaittavissa. Se näkyy teillä muun muassa kuoppina, lisääntyneitä urina ja kuljetusten viivästymisinä. Kehityksen suunta on väärä, kun maantiekuljetuksista riippuvainen ja logistisesti kilpailijoilleen häviävä maa joutuu tarkastelemaan jo jopa maanteiden nopeusrajoituksia, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Skal, Tieyhdistys ja Infra ovat huolissaan tiestön määrärahakehityksestä tulevaisuudessa. Järjestöt esittävät, että tiestön rahoitukseen tulee tehdä miljardin euron tasokorotus: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin. Lisäksi nyt teillä myönteisesti näkyvä korjausvelkapaketti on vakinaistettava 300 miljoonaan euroon.
– Teiden tilanne on heikentynyt nykypisteeseen ajan saatossa. Esimerkiksi perusväylänpidon rahoitus on ollut alimitoitettu koko 2000-luvun ja yksityisteiden rahoitus romahti parin hyvän vuoden jälkeen täysin riittämättömäksi. Näiden myötä kertyneen korjausvelankin hoito vaatii pitkäjänteistä sitoutumista yli hallituskausien, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi sanoo.
Järjestöt tähdentävät, että kyse ei ole vain infrasta tai edes korjausvelasta, vaan laajemmin Suomen kilpailukyvystä ja kestävästä tulevaisuudesta. Ne edellyttävät hyväkuntoista infraa.
– Alimitoitetun rahoituksen siirtelyn liikennemuodolta toiselle pitää loppua. Systeemiin tarvitaan lisää rahaa, jotta koko liikennejärjestelmä säilyttää palvelukykynsä. Väyläinfra ansaitsee myös oman tutkimusohjelman. Kun toiminta on pitkäjänteistä ja perustuu tutkittuun tietoon, se tehostuu, ja samalla määrärahalla saadaan enemmän aikaan, Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa.
Liikennejärjestelmän tarpeisiin nähden alimitoitetun kokonaisrahoituksen takia Liikenne 12 -suunnitelmassa joudutaan nyt tyytymään kompromisseihin, jotka ovat elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen kannalta kestämättömiä. Viime aikoina tästä on kärsinyt etenkin tiestö.
Järjestöjen mukaan liikenteen kokonaisrahoitusta on vahvistettava niin, että myös tiestön tarpeet tulevat jatkossa riittävästi huomioiduksi.
