Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaisten luottamus digipalveluiden ja -laitteiden turvallisuuteen on heikentynyt edelleen. Vastaajista 36 prosenttia toteaa luottamuksen heikentyneen, laskua viime vuoteen on yhdeksän prosenttia.
Luottamuksen heikentymisen syinä mainitaan muun muassa tietomurrot, huijaukset, maailmanpoliittinen tilanne ja tekoäly. Etenkin tekoälyn nopea kehittyminen huolettaa vastaajia. Vaikka verkkorikollisuus ja muut uhat koetaan merkittävänä uhkana, 91 prosenttia vastaajista kokee edelleen osaavansa käyttää digilaitteita ja palveluita turvallisesti.
Vastaajista kuitenkin kymmenen prosenttia arvioi luottamuksensa parantuneen.
– Ottaen huomioon, kuinka paljon viimeisen vuoden aikana kansalaiset ovat itse saaneet erilaisia verkkorikollisten huijausyrityksiä, lukeneet mediasta viikoittain henkilöistä, jotka ovat menettäneet rahaa tai tietoja sekä organisaatioihin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä, näitä tuloksia voidaan pitää torjuntavoittona, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku toteaa tiedotteessa.
– Olemme mielestäni saaneet kehitettyä sietokykyä ja ymmärrystä siitä, mitä verkkorikollisuuden ja muiden vihamielisten toimijoiden toiminta tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida – sietokykymme on siis kehittynyt, Rousku noteeraa.
Luotto viranomaisia ja työnantajaa kohtaan on edelleen korkealla
Kansalaisten luottamus päivittäiseen toimintaan digitaalisessa toimintaympäristössä on säilynyt verrattain korkealla: vastaajista 85 prosenttia kokee digitaalisen toimintaympäristön melko tai erittäin turvallisena arjessa ja 86 prosenttia työpaikalla. Myös luottamus viranomaisten ja oman työantajan kykyyn käsitellä turvallisesti henkilötietoja ja muita tärkeitä tietoja on jopa noussut.
Luottamus finanssialan palveluihin (88 prosenttia) on laskenut viime vuodesta hieman, mutta tulosta voidaan DVV:n mukaan edelleen pitää hyvänä. Finanssiala ry on raportoinut hiljattain merkittävästä verkkorikollisuuden kasvusta alkuvuoden aikana viime vuoteen verrattuna ja useimmat kansalaiset ovat vastaanottaneet erilaisia verkkorikollisten digihuijausyrityksiä niin pankkien kuin viranomaisten nimissä.
Digiturvabarometrin vastaajista 60 prosenttia kokee huolta melko tai erittäin paljon siitä, että heidän palveluihinsa syötettyjä tietoja käsitellään väärin tai epäedullisesti. Lähes samalla tasolla on neljä muuta keskeistä huolta: huoli tekoälyn nopeasta kehityksestä (59 prosenttia), identiteettivarkaudet (56 prosenttia), kyberhyökkäykset ja digihuijaukset (55 prosenttia) sekä henkilötietojen luvaton kerääminen (55 prosenttia).
Omaan osaamiseen liittyvät huolet ovat selvästi vähäisemmät. Vaikka verkkorikollisuus ja muut uhat koetaan merkittävänä uhkana, 91 prosenttia vastaajista kokee edelleen osaavansa käyttää digilaitteita ja palveluita turvallisesti.
Tekoälystä kaivataan lisää tietoa
Tämän vuoden Digiturvabarometriin on lisätty muutamia uusia tekoälypalveluihin liittyviä kysymyksiä. Yli puolet vastaajista (55 prosenttia) ei ole käyttänyt lainkaan tekoälypalveluita, vastaavasti kuukausittain tai useammin niitä käyttää eniten 18-24-vuotiaat (45 prosenttia vastaajista). Kaikissa ikäryhmissä yli puolet (62 prosenttia) haluaa lisää tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä.
Vaikka luottamus tekoälypalveluihin on noussut vuodessa neljä prosenttiyksikköä, vain 22 prosenttia vastaajista luottaa melko/erittäin paljon siihen, että tekoälypalvelut (esimerkiksi ChatGPT, Microsoft CoPilot, Dall-E) käsittelevät vastaajan omia tietoja turvallisesti. Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä luottamus jää kymmenen prosentin molemmille puolille.
Kansalaisille on tarjolla erilaisia koulutuksia ja muuta aktiivista ohjeistusta ja varoittelua digimaailman uhkista ja riskeistä. Suomalaisilla on selkeästi halua parantaa omaa digiturvallisuuttaan. Yli 70 prosenttia Digiturvabarometrin vastaajista on viimeisen vuoden aikana tunnistanut huijaus- ja kalasteluviestejä, vaihtanut turvallisemman salasanan digilaitteeseen tai palveluun, tarkistanut tai päivittänyt tietoturvapäivitykset tietokoneissa ja kodin älylaitteissa sekä ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen jossakin digipalvelussa. 24 prosenttia vastaajista on tunnistanut ja tehnyt ilmoituksen valeverkkokaupasta. Nämä teot osoittavat hyvin, että kansalaisilla on kykyä ja halua parantaa omaa tietoturvallisuuttaan.
-Meillä on kuitenkin yhdeksän prosentin vastaajaryhmä, siis lähes 0,5 miljoonaa älylaitetta käyttävää kansalaista, joka ei ole saanut tietoa tai koulutusta työpaikalla, oppilaitoksessa, mediasta siitä, miten toimitaan turvallisesti erilaisissa tilanteissa – he ovat todennäköisesti niitä, jotka päätyvät ensimmäiseksi näiden verkkorikollisten uhreiksi, Kimmo Rousku arvioi.
LUE MYÖS:
Nämä merkit paljastavat, että puhelimessasi on haittaohjelma
