Suomi on perheiden näkökulmasta hyvä paikka elää, myös elämänlaatu ja osaamistaso ovat korkeat. Heikkoudet osaajien houkuttelussa liittyvät kuitenkin maahanmuuttajien mahdollisuuksiin työmarkkinoilla sekä ansiotasoon ja verotukseen, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimus.
Myös asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Merkittävä osa ulkomaisista osaajista poistuu maasta nopeasti, viidessä vuodessa jo noin puolet on jättänyt Suomen.
Suomeen saapuvien ulkomaisten osaajien lukumäärä on ollut kasvussa 2000-luvulla. 2000-luvun alussa heitä saapui Suomeen hieman alle tuhat vuodessa, viime vuosina vastaava luku on ollut 2 000. OECD:n kehittämän mittarin mukaan Suomi onkin houkutteleva maa ulkomaalaisille osaajille.
Vahvuuksiamme ovat korkea elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Osaamisympäristöä kuvaavat mittarit kuten t&k-panostukset ja englannin kielen osaaminen ovat Suomessa korkealla tasolla. Myös perheiden näkökulmasta Suomi on hyvä paikka elää, vahvuuksia ovat julkisen vallan panostukset perheisiin sekä koulutusjärjestelmämme laatu.
Tänään julkaistujen Etla-tutkimusten Suomella hyvät edellytykset ulkomaisten osaajien houkutteluun ja Ulkomaiset osaajat Suomessa – tutkumuksen mukaan Suomi pystyy houkuttelemaan ulkomaisia osaajia. Maahan muuttavat osaajat kuitenkin keskittyvät tietyille aloille, kuten korkea-asteen koulutukseen yliopistoihin, terveydenhuoltoon sekä ICT-aloille.
– Vertailussa sijoitumme selkeästi OECD-maiden keskiarvoa paremmin, mutta muita pohjoismaita heikommin. Pohjoismainen vertailujoukko on toki todella kova, sillä tällä OECD-mittarilla Ruotsi on maailman toiseksi houkuttelevin maa osaajille heti Uuden-Seelannin jälkeen, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja, KTT Antti Kauhanen.
Suomen haasteet ulkomaisten osaajien houkuttelussa liittyvät Kauhasen mukaan maahanmuuttajien mahdollisuuksiin työmarkkinoilla.
Siinä Suomi ja Norja jäävät jälkeen Ruotsista ja Tanskasta eli Ruotsi ja Tanska ovat pystyneet paremmin integroimaan maahanmuuttajia työmarkkinoille.
Haasteita houkuttelevuudessa aiheuttavat myös Suomen ansiotaso sekä verotus, kuten Suomea rasittava Pohjoismaiden suurin verokiila. Kaikissa pohjoismaissa on käytössä erityisverokohtelu huippuosaajille, joskin toteutustavat vaihtelevat.
Suomessa havaittu rekrytointisyrjintää
Huomionarvoista on sekin, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat meillä negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa.
Tutkimukset ovat osoittaneet Suomessa voimakasta rekrytointisyrjintää maahanmuuttajia kohtaan. Merkittävä osa ulkomaisista osaajista poistuukin Suomesta melko nopeasti.
Viidessä vuodessa maahan tulon jälkeen liki puolet on poistunut Suomesta, ja kymmenen vuoden kuluttua jo valtaosa eli 60 prosenttia. Perheelliset pysyvät kauemmin Suomessa, kun taas korkeakoulutukseen tulleet pysyvät maassa lyhyemmän aikaa.
Kauhanen korostaa, että Suomen haasteisiin voidaan vastata politiikkatoimenpiteillä.
– Usein pohditaan sitä, minkälaista politiikkaa meidän tulisi harjoittaa osaajien houkuttelemiseksi tänne. Tutkimuksen valossa meidän pitäisi parantaa tuottavuutta ja sitä kautta ansiotasoa huolehtimalla osaamisesta sekä panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Maahanmuuttoon liittyviin asenteisiin pystytään parhaiten vaikuttamaan jakamalla tutkimukseen perustuvaa tietoa maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista, hän sanoo.
