Työelämän valta on luisunut työnantajilta asiantuntijatyöntekijöille, arvioi Koulutus- ja tutkimusorganisaatio Työtehoseuran toimitusjohtaja ja väitöskirjatutkija Teemu Hassinen. Helsingin Sanomissa 15.11. julkaisemassaan mielipidekirjoituksessa hän epäilee syyksi muun muassa koronaepidemian aikana lisääntynyttä etätyötä.
– Uskon, että tähän on ajauduttu, koska koronavirusepidemian jälkeisessä etätyöhuumassa harva yritys uskalsi selvästi rajoittaa etätyötä. Yritykset pelkäsivät työntekijöiden äänestävän jaloillaan ja työnantajabrändin romahtavan, Hassinen kirjoittaa.
Työntekijöihin kohdistuva luottamus ja vapaus korostuvat nykyisessä organisaatiokulttuurissa, Hassinen toteaa. Tämä hajauttaa hänen mukaansa valtaa työntekijöille.
Hän kuitenkin korostaa, että kyseessä on etätyötä paljon laajempi murros – työelämän valtasiirtymä. Työelämän murrosta vauhdittavat muun muassa globaali kilpailu osaajista, nuorten sukupolvien uudenlaiset odotukset työelämälle sekä teknologisen kehityksen mahdollistamat uudet työtavat sekä tekoäly. Työntekijöillä on etätyön lisäksi aiempaa enemmän valtaa vaikuttaa työskentelytapoihin ja työsuhteen ehtoihin, hän huomauttaa.
Hassisen mukaan työntekijöiden lisääntyvä vapaus tuo mukanaan myös laajemman vastuun.
– Käytämmekö asemaamme, asiantuntijuuteemme tai vaikka karismaan perustuvaa valtaa organisaation, kollegoiden ja asiakkaiden eduksi? Ja vaikka se etätyö – teemmekö ratkaisun sen käytöstä oma vai yrityksen etu mielessä? Hassinen pohtii.
Hän uskoo, että rakenteita ja muodollista, asemaan perustuvaa valtaa tarvitaan työpaikoilla myös tulevaisuudessa. Hyvän johtamisen kannalta on tärkeää, kuinka asemaan perustuvaa valtaa käytetään, hän kirjoittaa.
– Useat tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että vallan säilymistä ja hyvää johtajuutta tukee vallan käyttäjien suhtautuminen valtaan vastuuna ja kyky tukea muita sekä halu auttaa ihmisiä onnistumaan.
