Korkein oikeus linjasi viime maaliskuussa, että esimerkiksi murhasta epäilty tulee päästää vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiä, ellei erityisiä perusteita hänen vapautensa riistolle ole.
Vangittuna pitämisen syyksi ei siis enää riitä se, että henkilöä epäillään todennäköisin syin niin sanotusta ylitörkeästä rikoksesta, kuten murhasta tai raiskauksesta. Vangitsemisen jatkaminen edellyttää KKO:n mukaan erityistä pakenemis- tai rikosten jatkamisvaaraa tai todisteiden sotkemisvaaraa.
Ennakkopäätöksessä viitattiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aiempaan ratkaisuun ja siihen, että Suomen esitutkintalaki on ristiriidassa perustuslain kanssa.
– Tämä on nyt johtanut siihen, että erilaisia murhamiehiä vapautetaan tutkintavankeudesta tekemään uusia rikoksia, kun käräjäoikeuden mielestä KKO:n linjauksen mukaisia erityisiä edellytyksiä vangitsemiselle ei ole, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz Verkkouutisille.
Epäillyt saavat odottaa vapaalla oikeudenkäyntiä, joka saattaa olla vasta kuukausien kuluttua.
– Olen sitä mieltä, että KKO:n ratkaisu on todellakin typerä. Tiedän, että se perustuu Euroopan ihmistuomioistuimen linjaukseen, mutta myös EIT:n linjaus on todella typerä ja menee suunnilleen samaan sarjaan muidenkin EIT:n käsittämättömien ratkaisujen kanssa – kuten sen, että Suomi muka oli vastuussa kotimaahansa palanneen irakilaismiehen kuolemasta, vaikka mies oli elossa ja kuolema oli valekuolema, Zyskowicz jatkaa.
Kauhistuttavimpana esimerkkinä hän pitää Oulun tapausta viime keväänä, jossa mies kidutti naisystävänsä kuoliaaksi. Miehen oikeusavustaja vaati teon myöntänyttä miestä vapautettavaksi ja käräjäoikeus vapautti miehen KKO:n linjaukseen vedoten.
Kuitenkin mies oli jo tutkintavankeuden aikana ollut hoidossa vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi.
– Kun mies oli vapautettu, hän soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että hänellä on ajatuksia ihmisten tappamisesta. Hän kuuli ääniä, jotka käskivät häntä.
Hovioikeus pyörsi käräjäoikeuden vapauttamispäätöksen, ja Helsingin Sanomien mukaan mies oli jo ennen sitä päätynyt tahdonvastaiseen hoitoon.
– Tällaisen miehen pitäisi siis käräjäoikeuden mielestä saada kulkea vapaana keskuudessamme, ihmettelee Zyskowicz, jonka mukaan KKO:n linjaus johtaa kertakaikkisen typerryttäviin tilanteisiin.
Muitakin esimerkkejä on. Vuosaaressa vauvansa surmannut ulkomaalaistaustainen äiti päästettiin vapaaksi, ja hänet vangittiin uudelleen vasta Helsingin poliisin kanneltua päätöksestä hovioikeuteen, joka katsoi, että pakenemisvaara on olemassa.
– Tämä uusi tilanne on järjetön, vaarallinen ja kohtuuton, Zyskowicz korostaa.
– Lisäksi se tuottaa ylimääräistä työtä poliisille ja syyttäjälle, aivan kuin heillä ei olisi riittävästi työtä jo ennestään.
Zyskowiczin mukaan KKO:n olisi tullut maaliskuun tapauksessa pitää sille tehtyä valitusta aiheettomana.
– Tällöin puolestaan syytetty olisi voinut valittaa Euroopan ihmistuomioistuimeen, mikä olisi antanut EIT:lle mahdollisuuden tarkistaa omaa typerää linjaustaan.
Oikeusministerille on tullut palautetta
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) kertoo Verkkouutisille saaneensa palautetta kyseisestä Korkeimman oikeuden päätöksestä.
– Ymmärrykseni mukaan se on tiukentanut vangitsemisen edellytyksiä, koska vaaditaan lisää perusteluja aiempaan verrattuna. Osa katsoo, että näin olisi tullut jo nykylain mukaan toimia, Meri kertoo.
Oikeusministerin mukaan uusi käytäntö ei ole ongelmaton.
– Ymmärrän hyvin, että on yleisen oikeustajun vastaista, että esimerkiksi henkirikoksen tai muun ylitörkeän henkeen ja terveyteen kohdistuneen rikoksen tunnustanut henkilö päästetään vapaaksi. Samalla se voi vaikeuttaa esitutkintaviranomaisten työtä, kun epäilty voidaan joutua päästämään vapaaksi, jos ei pystytä osoittamaan erilaisia mahdollisia teorioita epäillyn henkilön tulevasta toiminnasta. Silloin taas muut kansalaiset ja heidän turvallisuutensa voivat vaarantua, Meri toteaa.
Tilanteeseen on mahdollista saada kuitenkin muutos. Oikeusministeri viittaa asiassa hallitusohjelmaan:
– Hallitusohjelman mukaisesti pakkokeinolain muutostarpeet arvioidaan ja tässä yhteydessä mainittu ennakkopäätös arvioidaan ja tehdään mahdolliset lainsäädäntömuutokset, Meri viestittää.