Onnettomuustietoinstituutti OTI on koonnut tietoa traktorimönkijäonnettomuuksista kymmenen vuoden ajalta. Vuosina 2013–2022 tapahtui 4 582 liikennevahinkoa ja 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena traktorimönkijä.
Kuolemaan johtaneissa tapauksissa kuoli usein päihtynyt työikäinen, kun taas liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa suurin ja eniten osuuttaan kasvattanut ikäryhmä olivat 15–17-vuotiaat kuljettajat.
Traktorimönkijöiden määrä kasvoi Suomessa kymmenessä vuodessa kahdeksankertaiseksi. Vuoden 2022 lopussa Traficomin rekisterissä oli yli 65 000 traktorimönkijää.
OTIn tuoreeseen julkaisuun Onnettomuustietoa tiiviisti 2/2024: Traktorimönkijäonnettomuudet vuosina 2013–2022 on koottu tietoa liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista traktorimönkijäonnettomuuksista.
Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on rajattu pois maasto-onnettomuudet, eli tarkastelussa on keskitytty tieliikenteessä tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Liikennevahinkotilastot sisältävät myös tieliikenteen ulkopuoliset tapaukset.
Joka kolmas traktorimönkijän liikennevahinko johti henkilövahinkokorvauksiin
Joka kolmannessa traktorimönkijöiden liikennevakuutuksesta korvatussa vahingossa maksettiin henkilövahinkokorvauksia. Kaksi kolmasosaa vahingoista oli omaisuusvahinkoja. Yleisin traktorimönkijän liikennevahinko oli yhteenajo henkilö- tai pakettiauton kanssa. Traktorimönkijä oli tyypillisesti yhteenajon aiheuttaja.
Liikennevahingon aiheuttaneista traktorimönkijäkuljettajista suurin, ja eniten kasvanut, ikäryhmä olivat alaikäiset 15–17-vuotiaat kuljettajat (1 377 vahinkoa). Toiseksi suurin ikäryhmä olivat 35–64-vuotiaat kuljettajat (940 vahinkoa).
Henkilövahinkokorvauksia saaneista traktorimönkijäkuljettajista ja -matkustajista puolet (56 %) oli alaikäisiä. Nuorien kuljettajien osuus voi olla suurempikin, sillä joka kolmannessa vahingossa osallisten ikätietoja ei ollut saatavilla.
OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa tiedotteessa, että traktorimönkijät ovat kasvava ilmiö liikenteessä erityisesti nuorten kuljettajien keskuudessa, ja niiden turvallisuustilannetta on syytä seurata tarkasti.
– Traktorimönkijäkuljettajan on tärkeää ymmärtää, että ajoneuvo on suunniteltu lähtökohtaisesti työkaluksi, eivätkä sen ajo-ominaisuudet ole autoon verrattavissa. Suurin osa liikennevahingoista on onneksi ollut vain peltikolareita, Parkkari painottaa.
Traktorimönkijöiden liikennevahingoista puolet tapahtui muualla kuin teillä tai kaduilla. Kolmannes (35 %) tapahtui pysäköintialueilla, pihoilla, huoltoasemilla ja vastaavilla alueilla. Maastossa tai muilla tarkemmin määrittelemättömillä alueilla vahingoista tapahtui 17 prosenttia.
Liikennevahinkoihin osallisista traktorimönkijöistä 67 prosenttia oli avomallisia mönkijöitä ja joka kolmas (33 %) oli umpinaisella ohjaamolla varustettuja.
Kuolemaan johtaneissa traktorimönkijäonnettomuuksissa yli puolet kuljettajista päihtyneitä
Traktorimönkijäkuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleisin onnettomuustyyppi oli tieltä suistuminen. Onnettomuuteen osallisista traktorimönkijäkuljettajista yli puolet olivat päihtyneitä.
Traktorimönkijäturmissa osallisena olleista oli alle 20-vuotiaita kuusi kuljettajaa, 25–64-vuotiaita yhdeksän ja 65-vuotiaita tai sitä vanhempia neljä.
Kuolemaan johtaneita traktorimönkijäonnettomuuksia tapahtui kymmenen vuoden tarkastelujaksolla yhdestä kolmeen vuodessa. Suurimassa osassa onnettomuuksista menehtyi traktorimönkijän kuljettaja. Lisäksi menehtyi kaksi traktorimönkijän kyydissä matkustanutta sekä kolme toisissa ajoneuvoissa ollutta henkilöä.
Onnettomuuksiin osallisista traktorimönkijöistä 17 oli avomallisia mönkijöitä, yksi oli rinnakkain istuttava mönkijä ja yksi oli umpinaisella ohjaamolla varustettu mönkijä. Seitsemän traktorimönkijää oli viritetty ohittamalla nopeudenrajoitin, jolloin mönkijää oli mahdollista kuljettaa yli suurimman sallitun rakenteellisen nopeuden.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan traktorimönkijäturmia voitaisiin ehkäistä vaikeuttamalla niiden virittämistä sekä lisäämällä turvavyöt ja turvakaaret pakollisiksi avomallisiin mönkijöihin.
– Turvavyöt eivät toki sovellu kaikkeen käyttöön esimerkiksi maastossa, mutta erityisesti tieliikenteessä ne voisivat turvakaaren tai kehikon kanssa vähentää kaatuneen mönkijän alle jäämisestä syntyviä vammautumisia, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty arvioi.
Keskeisiä turvallisuuden parannusehdotuksia traktorimönkijäturmien ehkäisemiseksi
• Virittämisten ehkäiseminen. Nopeudenrajoittimen ohittaminen on tehtävä vaikeammaksi.
• Alkolukko. Mönkijöiden kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tulee estää teknisesti esimerkiksi alkolukon avulla.
• Liikennevalvonta. Liikennevalvontaa syrjäseuduilla kohdistettava traktorimönkijäkuljettajiin.
• Turvavarusteet. Avomallisiin traktorimönkijöihin määrättävä pakolliseksi turvavyöt ja turvakaaret, joita voidaan käyttää mönkijän käyttötarkoituksen soveltuessa niihin (esimerkiksi tiellä ajaessa).
• Tiedotus ja koulutus. Moni mönkijäkuljettaja hyötyisi lisätiedoista erilaisissa olosuhteissa ajamisesta, turvavarusteista sekä mönkijän hallittavuudesta.
