Jos Itämerellä tapahtuisi tänä päivänä Estonian uppoamisen kaltainen suuronnettomuus, pelastushelikopterit saattaisivat päästä paikalle nopeammin. Asiasta kertoo Turun Sanomat.
Syyskuisena turmayönä ensimmäinen pelastushelikopteri saapui paikalle kello 3.05, eli noin puolitoista tuntia Estonian hätäkutsun lähettämisen jälkeen. Tuolloin aluksen vajoamisesta pinnan alle oli kulunut noin tunti.
Pelastusoperaatiota hidasti muun muassa se, että 1990-luvulla pelastushelikopterin miehistö oli 15 minuutin lähtövalmiudessa vain aamukahdeksasta iltaneljään. Muina aikoina lähdössä kesti tunti.
Nykyisin 15 minuutin lähtövalmiudessa ollaan vartiolentolaivueen komentajan, kommodori Matti Lallukan mukaan 12–16 tuntia vuorokaudessa.
Estonian onnettomuus tapahtui kuitenkin keskellä yötä.
– Jos onnettomuus tapahtuisi Estonian tavoin syyskuun lopulla yöaikaan, saattaisimme hyvinkin olla samassa tunnin valmiudessa, tiivistää meripelastushelikopteri Super Puman päällikkö Matti Toivonen.
Helikoptereita voisi olla kuitenkin onnettomuustilanteessa käytettävissä enemmän kuin vuonna 1994. Onnettomuusyönä koko Suomessa oli vain kolme helikopteria lähtövalmiudessa: Yksi Turussa, yksi Helsingissä ja yksi Rovaniemellä.
– Nykyisin pyrimme siihen, että meillä olisi täällä etelässä vähintään kolme konetta käytettävissä, Lallukka kertoo.
Lallukan mukaan laivueen sisäistä hälytysjärjestelmää on onnettomuuden myötä kehitetty ja suuronnettomuuksiin varautumista parannettu. Nykyisin pelastushelikopterien kyydissä on myös ensihoitaja.
Myös tekniikka on parantunut roimasti.
– Nykyisellä leijunta-automatiikalla Estonian kaltainen tehtävä olisi lentäjälle huomattavasti suotuisampi. Vinssi on nykyisin kaksi kertaa nopeampi kuin 30 vuotta sitten ja varustettu kameralla, Toivonen kertoo.
Lallukka sanookin monen asian muuttuneen parempaan suuntaan.
– Suomen meripelastuskopteritilanne on nyt parempi kuin ikinä, Lallukka tiivistää.
