Nordean pankkitoimintoja jumittaneisiin palvelunestohyökkäyksiin liittyy poikkeuksellinen piirre, kertoo Turun Sanomat.
Hyökkäyksissä on osin käytetty hyväksi suomalaisia ja pohjoismaisia, verkkoon liitettyjä kodinkoneita ja -laitteita, joissa on heikko suojaus. Tästä kielii se, että hyökkäyksissä on osin hyödynnetty pohjoismaisia ip-osoitteita.
Laitteiden omistajilla ei välttämättä ole ollut toiminnasta mitään käsitystä.
Kuluneen kuukauden aikana hyökkäyksiä on ollut noin 350 ja ne jatkuvat yhä. Määrä on Nordean henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaavan johtajan Sara Mellan mukaan ennennäkemätön.
Mellan mukaan ihmisten kotona olevien suojaamattomien laitteiden hyödyntäminen hyökkäyksissä tarkoittaa myös sitä, ettei Nordea ole voinut käyttää tyypillistä torjuntakeinoaan geoblokkausta.
Geoblokkauksella tarkoitetaan verkkopalvelun käytön estämistä käyttäjän maantieteelliseen sijaintiin perustuen.
Turun ammattikorkeakoulun johtava yliopettaja Jarkko Paavola varoitti syyskuussa TS:ssä, että hakkeri voi päästä verkkoon vaikkapa jääkaapin tai itkuhälyttimen kautta.
Kyberturvallisuus koskee jopa pesukonetta käyttäviä mattimeikäläisiä, mikäli laite on liitetty verkkoon, Paavola korosti.
– Kuluttajaelektroniikka on kotiverkossa, joten jos kotireitittimen oletusalasanaa ei ole muutettu tai laitetta päivitetty, verkot ovat sen kautta auki kaikkialle, hän selvensi.
Suojelupoliisi on myös aiemmin muistuttanut, että suojaamattomat ja päivittämättömät kotireitittimet saattavat muodostaa merkittäviä turvallisuusuhkia.
