Maanpaossa oleva Itškerian tšetšeenitasavallan parlamentti harkitsee erityisen tuomioistuimen asettamista tarkastelemaan tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrovin toimintaa, kertoo ukrainalainen uutissivusto Ukrinfrom.
Presidentti, kenraali Džohar Dudajev julisti Venäjän federaatioon kuuluneen Tšetšenian itsenäiseksi nimellä Itškerian tšetšeenitasavalta vuonna 1991. Kansainvälisesti tunnustamaton, mutta käytännössä itsenäinen tasavalta selvisi ensimmäisestä Tšetšenian sodasta, kunnes maa päätyi Venäjän haltuun kokonaan vuonna 2000 Vladimir Putinin aloittaman toisen Tšetšenian sodan myötä.
Vuodesta 2000 lähtien Itškerian tšetšeenitasavalta on ollut maanpaossa. Lokakuussa 2022 Ukrainan parlamentti tunnusti Itškerian tšetšeenitasavallan itsenäisyyden. Itškerian tšetšeenitasavallan pakolaishallituksen alaiset joukot taistelevat Ukrainan asevoimien alaisuudessa.
Itškerian tšetšeenitasavallan mukaan Kadyrovin perustamat ja Venäjän kansalliskaartiin kuuluvat Ahmat-joukot eli virallisesti 141. moottoroitu erikoisrykmentti on uskonnollinen ääriliike, joka on syyllistynyt sotarikoksiin Ukrainassa. Tasavalta katsoo Kadyrovin ja hänen joukkojensa muodostavan uhan koko maailmalle.
– Tämä uskonnollinen lahko syyllistyi rikoksiin ihmisyyttä vastaan Euroopassa. Uskonnollinen lahkolaisuus juurtuu sekä Tšetšeniassa että Pohjois-Kaukasuksella ja maailmanlaajuisesti. Siksi erityisen tuomioistuimen perustaminen Kadyrovia ja Akhmatia varten on erittäin tärkeää Tšetšenian ja Ukrainan lisäksi myös muillekin kuin Tšetšenialle ja Ukrainalle, kommentoi Itškerian parlamentin jäsen Inal Sherip.
Kadyrovin Ahmat-joukot osallistuvat Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Sen sotilaiden ja komentajien on epäilty osallistuneen useisiin sotarikoksiin hyökkäyksen aikana.
