Tshekin presidentti Petr Pavel RFE/RL:n haastattelussa. (Kuvakaappaus videolta. Twitter/RFE/RL)

Tshekin presidentti: Venäjän kansalaisia tulisi valvoa enemmän Euroopassa

Petr Pavel huomauttaa, ettei hyökkääjävaltion kansalaisiin voi suhtautua samoin kuin normaaliaikoina.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tshekin presidentti, armeijakenraali evp. Petr Pavel sanoi RFE/RL:n Ukrainan-toimituksen haastattelussa, että Venäjän Ukrainaa ja Eurooppaa vastaan käymän hyökkäyssodan myötä tulisi Venäjän kansalaisiin kohdistua tarkemmat turva- ja valvontatoimet kuin normaaliaikoina.

–  Näkemykseni mukaan tulisi nyt käynnissä  olevan sodan aikana kohdistaa Venäjän kansalaisiin tiukemmat turvallisuustoimet kuin normaaliaikoina, kuten on myös menetelty aiemmin useissa eri maailman konflikteissa. Eli kaikkia länsimaissa asuvia venäläisiä tulisi valvoa tarkemmin kuin aiemmin, koska he ovat hyökkäyssotaa käyvän kansakunnan kansalaisia, sanoi Pavel.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Pavel huomautti, että ”voin olla pahoillani näiden ihmisten puolesta”.

– [M]utta kun katsomme taaksepäin, kun toinen maailmansota alkoi, myös koko Yhdysvaltojen japanilaisväestö asetettiin tiukan valvonnan alle. Se on yksinkertaisesti sodan hinta.

Pavel sanoi valvonnalla tarkoittavansa tiukempaa tarkkailua turvallisuuspalveluiden taholta.

Ukrainan tie Natoon ja Euroopan unioniin sodan jälkeen

Vilnassa 11.-12. heinäkuuta järjestettävältä Naton huippukokoukselta Pavel odottaa ”erittäin voimakasta sanomaa koskien Ukrainan pitkän aikavälin tukemista”.

– Olen havainnut useiden maiden hyväksyvän Ukrainan tukemiseksi pitkän aika välin suunnitelman, joka ei ainoastaan perusta yksittäisiin avustuksiin, vaan huolella laadittuun pitkän aikavälin toimintaan.

Presidentti sanoi uskovansa, että ”kaikki johtajat ovat ymmärtäneet, kuinka tärkeää on pitää Ukraina mukana niin Natossa kuin EU:ssakin”.

– Se on luultavasti ainoa tae vakauden säilyttämiseksi alueella.  Kuinka vahvistaa sekä Natoa että EU ja kuinka hillitä Venäjää ja sen aggressiivista toimintaa.

Pavelin mukaan Ukrainalle voisi tarjota sellaiset turvatakuut kuin Suomi sai viime huhtikuussa jäsenhakuprosessinsa aikana viime huhtikuussa. Toinen vaihtoehto voisi olla sen kaltaiset  turvatakuut, jotka Nato tarjoaa Israelille.

Joka tapauksessa lopputulos riippuisi siitä, kuinka paljon muut maat haluavat sitoutua.

– Jos me panemme paperille kaiken sen, mitä me jo Ukrainan hyväksi teemme ja laadimme sen pohjalta takuun, mukaan lukien pitkän aikavälin suunnitelman, kuulostaa se minusta turvatakuulta, sanoi Pavel.

Pavelin mukaan Ukraina omaisi jo nyt puolustusliiton jäsenmaana ”epäilemättä kokeneimman armeijan Natossa”. Jäsenyys Natossa olisi mahdollista sodan jälkeen. Hän myös näkee Ukrainan tulevana EU:n jäsenmaana ja kytkisi jäsenyyden sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen.

Kiinan suhteen tulee olla varovainen

Pavel arvelee, että toisin kuin varsinaisesta sodasta, Kiina olisi ehkä enemmänkin kiinnostunut osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen. Tätä hän pitää epäilyttävänä, koska Kiinalla on todennäköisesti ketunhäntä kainalossaan.

– Meidän tulee olla tarkkana sellaisten pyrkimysten suhteen, koska on selvää, ettei Kiina tee mitään humanitäärisistä syistä, vaan saadakseen vaikusvaltaa ja kontrollia.

Pavelin mielestä on harmillista, ettei Kiina ollut aktiivisempi suurhyökkäyksen alkuvaiheessa. Maa olisi voinut yrittää vakuuttaa Venäjää olemaaan hyökkäämättä Ukrainaan tai toisaalta esittää enemmän kelvollisia rauhanehdotuksia.

– Kiina ei hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Arvelen Kiinan toimivan ainoastaan omien etujensa perusteellae. He käyttävät tätä konfliktia vahvistaakseen asemaan maailmalla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS