Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean asevoimat ovat päättäneet harjoitukset, joissa testattiin Pohjois-Korean laajan tunneliverkoston tukkimista ja rynnäköintiä niihin. 370 sotilasta osallistui neljän päivän mittaiseen harjoitukseen, jossa käytettiin huippumodernia teknologiaa, mukaan lukien lentäviä drooneja sekä nelijalkaisia ja miinanetsintään suunniteltuja robotteja.
Etelä-Korean maavoimien johtoportaan tiedustelun mukaan Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin ja muiden strategisten kohteiden alla on tuhansia tunneleita, joiden on määrä toimia maan johtajan Kim Jong-unin ja muun ylimmän johtoportaan salaisina pakoreitteinä täysimittaisen sodan syttyessä. Maanalaisiin tiloihin kuuluu tunnelien lisäksi joukkotuhoaseiden varastoja sekä kaupunki-infrastruktuuria, kuten metro.
Soul ja Washington päättivät harjoitella rynnäköintiä näihin tiloihin sen jälkeen, kun Israelin asevoimat paljasti ja tuhosi Gazan kaistalla terroristijärjestö Hamasin rakentaman laajaa tunneliverkostoa, jossa järjestön johtajat piileskelivät. Etelä-Korea on muodostanut maanalaiseen taisteluun erikoistuneen joukon jo vuonna 2019.
Korea JoongAng Dailyn mukaan yhteisharjoitus käynnistyi tiedusteludrooneilla. Niiden välittämän tiedon perusteella Etelä-Korean mekanisoidut joukot tekivät maahyökkäyksen, joilla neutraloitiin tunnelien ulkopuolella olleet ja niiden kulkureittejä suojanneet vihollisen joukot. Sen jälkeen suljettiin tunnelien vesi-, ilma- ja sähköjärjestelmät, millä eristettiin maan alla olevat viholliset.
Vihollisen asemat tunneleissa paikallistettiin pienikokoisilla drooneilla, jotka myös varmistivat, ettei tilojen ilmassa ole vaarallisia kaasuja. Vasta sen jälkeen aloitettiin hyökkäys itse tunneleihin, jossa vihollisen vastarinta lamautettiin ja tehtävä vietiin päätökseen.
Harjoitukseen osallistuneen pioneeripataljoonan komentajan, everstiluutnantti Hwang Hyun-jon mukaan harjoitus oli joukoille ainutlaatuinen tilaisuus toimia yhdessä ja vaihtaa kokemuksia maanalaisen sodankäynnin strategioista. Osallistujat pystyivät hänen mukaansa yhdistämään erilaisia operatiivisia kokemuksia ja tunnistamaan kehityskohteita sodankäynnin tehostamiseksi.
