Tuloverokertymä kasvoi, verottaja keräsi yli 47 miljardia euroa

Pääomatuloverot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia.
Verotoimiston toimipiste Helsingissä.
Verotoimiston toimipiste Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Verotoimiston toimipiste Helsingissä.
Verotoimiston toimipiste Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vuoden 2025 tuloverokertymä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöasiakkaiden veronpalautusten määrä väheni kymmenellä prosentilla vuodesta 2024. Vuoden 2025 henkilö- ja yhteisöverotuksen verotiedot tulevat julkisiksi torstaina.

Valtaosa tuloveroista, 39,8 miljardia euroa, kertyi henkilöasiakkaiden ansio- ja pääomatuloveroista. Niiden määrä kasvoi 1,7 miljardia eli 4,5 prosenttia edellisvuodesta.

Yhteisöjen tuloveroa kertyi 7,5 miljardia, mikä on 0,5 miljardia euroa (+7 %) enemmän kuin vuonna 2024.

Ansiotuloveroa kertyi noin 35,8 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2025 oli 1,2 miljardia euroa eli 3,6 prosenttia. Pääomatuloverot kasvoivat lähes 0,5 miljardia euroa eli 13 prosenttia, ja niitä kertyi yhteensä reilut 4 miljardia euroa.

– Ansiotuloverojen kasvu oli edellisten vuosien kaltaista, kertoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta tiedotteessa.

– Pääomatulojen ja siten myös pääomatuloverojen määrät vaihtelevat tyypillisesti paljon eri vuosien välillä. Viime vuosina pääomatuloverojen määrä on kasvanut eniten vuodesta 2020 vuoteen 2021, jolloin kasvua oli yli 40 prosenttia.

Henkilöasiakkaille maksettiin veronpalautusta yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Tämä on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Jäännösveroja puolestaan määrättiin noin 1,4 miljardia euroa, mikä on melkein 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.

– Jäännösverojen määrän kasvu on luonnollista, sillä jäännösveroja tulee usein maksettavaksi silloin, kun henkilöllä on pääomatuloja, Luokkanen sanoo.

Keskimäärin suurimmat veronpalautukset verovuodelta 2025 maksettiin Kauniaisissa (1 321 €), Marttilassa (1 009 €) ja Vesilahdella (993 €). Kuntakohtaiset tilastot veronpalautuksista ja mätkyistä löytyvät täältä.

Verovuodelta 2025 valtaosa yhteisöverosta (76,35 %) menee valtiolle, ja loput 23,65 prosenttia jaetaan kunnille. Euromääräisesti valtion saama osuus on 5,7 miljardia euroa ja kuntien 1,8 miljardia euroa.

Kunnista yhteisöveroa verovuodelta 2025 kertyi eniten Helsingille, 453 miljoonaa euroa, ja vähiten Kökarille, 11 300 euroa.

Suhteellisesti eniten yhteisöveron määrä kasvoi Lapissa sijaitsevassa Utsjoen kunnassa, +101 prosenttia verrattuna verovuoteen 2024. Vastaavasti yhteisöveron määrä pieneni eniten Kanta-Hämeen Hattulassa, -53 prosenttia.

Kunnan verovuodelta 2025 saama euromäärä riippuu sekä koko maan yhteisöverokertymästä että kunnan verovuodelle 2025 vahvistetusta jako-osuudesta. Jako-osuus perustuu vuosiin 2022 ja 2023. Kunnassa toimivien yritysten vuoden 2025 tulokset vaikuttavat kunnan omaan jako-osuuteen vasta myöhempinä vuosina.

Ekonomistin mukaan nykyinen veromalli heikentää pääomien kertymistä, yritysten kasvuedellytyksiä ja kotimaisen riskirahoituksen saatavuutta.
Suomen verotus ohjaa matkailuvalintoja pois kotimaisista vaihtoehdoista.
Omaveroon ei pysty kirjautumaan katkon aikana. Palveluun tehdään järjestelmäpäivitys.
Mainos