Kasvuyritykset tarvitsevat velkarahoitusta, mutta sen myöntämisessä on mielenkiintoisia eroja.

Kauppatieteen tohtori Antti Norkion väitöskirjan mukaan yrittäjän koulutuksella on yhteys yrityksen kasvuun ja velkarahoituksen saantiin. Väitöskirja hyväksyttiin lokakuussa Vaasan yliopistossa.

Yrittäjän kaupallinen ylempi korkeakoulutus on yhteydessä parempaan lainarahan saamiseen, ja Norkion mukaan tähän on yksinkertainen selitys.

– Kaupallinen korkeakoulututkinto antaa lainaneuvotteluihin hyvät eväät.

Yllättäen kuitenkin ne yritykset, joiden vetovastuussa on kauppatieteen maisteri, voivat kasvaa hitaasti. Syyt tähän ovat kuitenkin vielä epäselviä.

–Valitettavasti en päässyt tutkimuksessani juurisyihin kiinni. Valistunut arvaukseni on, että jos yrittäjä on kaupallisesti suuntautunut ja keskittyy rahoitukseen ja tulokseen, hän ei ole välttämättä yhtä orientoitunut innovointityöhön, mikä on tärkeää, jos haetaan nopeaa kasvua ja uusia tuotteita, Norkio sanoo.

Monipuolinen osaaminen on valtti

Tekniikan alan ylemmän korkeakoulutuksen hankkineiden yrittäjien yritykset kasvoivat nopeammin kuin muut yritykset, mutta niiden oli vaikeampi saada lainoja.

–Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että osalla näistä yrittäjistä voi olla puutteita talousosaamisessa, kuten siinä, kuinka osataan hakea lainaa ja kuinka hallitaan riskiä, joka tulee velan mukana.

Norkio tarkasteli tutkimusta tehdessään muitakin koulutustaustoja kuin edellä mainittuja, mutta niiden osalta ei noussut mitään erityistä esiin. Aineistona hän hyödynsi Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja noin 15 viime vuoden ajalta: mukana oli kymmeniätuhansia suomalaisia pieniä ja keskisuuria osakeyhtiöitä.

Norkion mielestä koulutustaustan vaikutus kasvuyritysten lainan saantiin ei vinouta suomalaista yrityskenttää.

–Kaupallinen tausta auttaa lainan saamisessa, tekninen tausta taas auttaa innovaatioiden kehittelyssä ja keksinnöissä.

Paras yhdistelmä kasvuyrityksen johdossa voikin olla se, että johtoportaasta löytyisi erilaista osaamista. Osassa kasvuyrityksistä omistus onkin niin hajautettu, ettei mitään hallitsevaa johtoportaan koulutustaustaa voida nimetä.

Osaaminen ei toimi vakuutena

Kasvuyrityksissä tekninen tai kaupallinen korkeakoulututkinto ei ole yrittäjien yleisin koulutus. Norkion tutkimuksen mukaan yksi kasvuyrittäjien yleisimmistä koulutustaustoista on toisen asteen tekninen koulutus.

–Nämä ovat aloja, joilta on keskimäärin melko matala kynnys lähteä yrittäjäksi Suomessa, hän arvioi.

Osaava työvoima on hyvin tärkeää kasvua tavoitteleville yrityksille. Erityisosaaminen on osa aineetonta pääomaa, johon kuuluvat myös esimerkiksi yrityksen brändi ja tietojärjestelmät.

–Taitavat työntekijät ovat kasvussa kriittinen tekijä: he miettivät uusia tapoja ratkaista ongelmia ja hyödyntävät myös uusia teknologioita, Norkio kuvaa.

Aineeton pääoma edistää kasvua, mutta se ei toimi lainojen vakuutena eikä edistä lainarahoituksen saamista. Osaamista voi myös kadota työntekijöiden vaihtuessa.

Vakuuksien arvon lasku tuo ongelmia

Kasvuyritysten lainoituksessa on myös käsillä paheneva ongelma. Lainahakemuksissa vakuutena saattavat toimia yrittäjien kodit, ja kun asuntojen hinnat laskevat kasvukeskusten ulkopuolella, vakuusarvotkin laskevat.

– Itä-Suomessa nähdään jo viitteitä siitä, että pk-yrityksissä joudutaan nostamaan enemmän vakuudettomia ja kalliita lyhytaikaisia lainoja, Norkio kertoo viitaten Pellervon taloustutkimuksessa tehtyyn selvitykseen.

Lainojen myöntämiseen voi tutkitusti vaikuttaa myös yrityksen etäisyys pankkikonttorista, ja kun konttoriverkosto on supistunut etenkin kymmenen viime vuoden aikana, lainojen saanti on voinut vaikeutua.

Miten kasvuyrityksiä saadaan lisää?

Suomi tarvitsee lisää kannattavia kasvuyrityksiä, mutta edellä mainittujen esteiden lisäksi haasteeksi tulee toisinaan pääoman puute. Moni lupaava kasvuyritys myydään jossain vaiheessa ulkomaille.

–Suomessa pääomaa on ehtinyt kertyä vasta vähän aikaa verrattuna moniin kilpailijamaihin. Kasvuyritysten syntyminen edellyttää myös, että markkinoille ylipäätään tulee uusia yrityksiä, ne ovat tyypillisesti vanhoja innovatiivisempia. Ja työmarkkinoiden pitäisi olla sellaiset, että työntekijät haluavat siirtyä tuottavampiin yrityksiin, Norkio sanoo.

Suuryritysten osalta Suomi ei pysty kilpailemaan sijainnilla.

–Olemme Euroopan Kainuu, joten meidän on oltava muulla tavalla houkutteleva kohde yrityksille. Tällaisia asioita voisivat olla vaikkapa sujuva yhteistyö viranomaisten kanssa ja toimivat työmarkkinat. Verotuksen tulisi olla kilpailukykyistä, ja logistiikka on tärkeässä roolissa, Norkio toteaa.

Kasvun esteeksi voi muodostua myös se, ettei riskin ottaminen tunnu turvalliselta.

–Haluaako yrittäjä riskeerata saadakseen mahdollisesti isomman ja tuottavamman yrityksen? Jos on vastuussa yrityksen veloista ja epäonnistuu, ne seuraavat pitkään mukana. Tähän on toisinaan väläytelty ratkaisuksi henkilökohtaista konkurssia, joka voisi olla miettimisen arvoinen asia, Norkio toteaa.