Etätyön suosio pitää, ja yhä useampi on tehnyt etätöitä, kertoo Suomen yrittäjien teettämä tuore työelämägallup.
53 prosenttia työelämässä olevista kertoo tehneensä etätöitä. Osuus on suurin sitten syyskuun 2020, jolloin asiaa kysyttiin työelämägallupissa ensimmäisen kerran.
– Ei ole epäselvyyttä siitä, onko etätyö tullut jäädäkseen. Se on pysyvä osa suomalaista työelämää, ja hyvä niin. Siksi kannattaa panostaa monipaikkatyön sujuvuuteen, työtapoihin ja myös johtamiseen, Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.
Etätyön tekijöitä on eniten johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden parissa. Heistä 86 prosenttia on tehnyt etätöitä. Työntekijöistä etätöitä on tehnyt 29 prosenttia.
Etätöitä on tehty eniten järjestöissä (76 prosenttia niissä työskentelevistä on tehnyt etätöitä) ja valtiolla (70 prosenttia). Vähiten etätyötä tekeviä on hyvinvointialueilla (29 prosenttia tehnyt etätöitä).
Etätöitä on tehty eniten kotona (99 prosenttia etätöitä tehneistä). Vapaa-ajan asunnon osuus on kasvanut. Siellä etätöitä on tehnyt 27 prosenttia.
Etätöiden määrä on kuitenkin loivassa laskussa. 34 prosenttia etätöitä tehneistä on tehnyt etätöitä vähintään neljä päivää viikossa. Syyskuussa 2023 osuus oli 36 prosenttia.
Eniten etätöitä tehdään valtiolla, jossa 43 prosenttia kertoo tehneensä etätöitä vähintään neljänä päivänä viikossa. Toiseksi eniten tehdään järjestöissä, joissa 37 prosenttia sanoo tehneensä etätöitä vähintään neljänä päivänä viikossa.
Etätöillä koetaan olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Se on lisännyt työelämässä olevien mielestä työn itsenäisyyttä, työtyytyväisyyttä, työn tuottavuutta ja mielekkyyttä sekä oman työn hallintaa. Sairauspoissaolot, perhe- ja työarkeen liittyvät ongelmat, stressi ja kiire ovat taas vähentyneet.
– Kokemukset etätyön vaikutuksista ovat entisestään parantuneet. Tämä on hyvä viesti. Se kertoo siitä, että etätyötä on opittu tekemään entistä paremmin, Pentikäinen sanoo.
Edellisestä mittauksesta (syyskuu 2023) on eniten lisääntynyt työelämässä olevien etätyötä tehneiden työtyytyväisyys ja työn mielekkyys. Työhön liittyvät tekniset ongelmat, työhön liittyvä ideointi ja kiire työpäivän aikana ovat taas vähentyneet. Merkittävä pudotus on ollut myös perhearkeen liittyvissä ongelmissa ja sairauspoissaoloissa.
Naiset näyttävät olevan hieman miehiä tyytyväisempiä etätyöntekijöitä. Tosin naisilla on myös enemmän stressiä sekä perhe- ja työarkeen liittyviä ongelmia.
Etätyötä halutaan tehdä jatkossakin. 58 prosenttia vastaajista haluaisi tehdä etätöitä joko koko ajan tai osan viikosta. Syyskuussa 2023 osuus oli 57 prosenttia. 18 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Joka viides ei halua tehdä etätöitä. Osuus on pysynyt ennallaan.
– On myös tärkeä muistaa, että kaikille etätyö ei ole mahdollista. Joillekin työ on väistämättä monipaikkatyötä, joka vie eri paikkoihin. Meidän pitää huomioida työelämän kehittämisessä kaikki työnteon muodot ja työskentelyolosuhteet, Pentikäinen sanoo.
Erityisesti etätöitä haluavat tehdä he, jotka ovat saaneet tehdä sitä aiemmin. Heistä 87 prosenttia haluaa tehdä etätyötä vastakin joko koko ajan tai osan viikosta. Eniten etätyöhaluja on valtion työntekijöillä, heistä 83 prosenttia haluaa työskennellä etänä koko ajan tai osan viikosta.
Moni vaihtaisi työpaikkaa ilman etätöitä
Etätyö on yhä tärkeämpää tekijöilleen. 53 prosenttia harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos ei saisi tehdä etätöitä. Osuus on kasvanut syksyn 2023 47 prosentista. Erityisesti johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt harkitsisivat työpaikan vaihtoa, jos eivät saisi tehdä etätöitä. Heidän osuutensa korostuu valtiolla ja järjestöissä työskentelevissä.
– Työnantajan on syytä suhtautua etätyöhön myönteisesti, jos työtehtävät vain sen sallivat, koska etätyön kieltäminen voi viedä tekijät. Toisaalta on tärkeää ymmärtää, että etätyö vaatii pelisääntönsä eikä se ole kenellekään subjektiivinen oikeus, Pentikäinen sanoo.
– Pitää myös varmistaa, että etätyöläiset eivät jää yksin vaan ovat osa työyhteisöä. Tiimityö ja ideointi edellyttävät myös ihmisten säännöllisiä kohtaamisia.
Suosituimpia monipaikkatyön tekopaikkoja ovat koti (86 prosenttia vastaajista), työpaikka (61 prosenttia) ja vapaa-ajan asunto (34 prosenttia). Neljännes tekisi monipaikkatyötä jossain muualla.
Etätyöolosuhteet näyttävät gallupin perusteella parantuneen. Entistä harvempi kokee tarvitsevansa ergonomisen työpisteet tai erillisen huoneen. Kuitenkin naisista kolmannes (33 prosenttia) kertoo tarvitsevansa ergonomisen työpisteen. Lähes puolet (48 prosenttia) sanoo, ettei monipaikkatyön lisääntyminen aiheuttaisi mitään esitettyjä toimenpiteitä.
Etätyöntekijät kokevat entistä enemmän, että etätyö on vähentänyt stressin kokemusta ja työajan merkitystä mutta vaikeuttanut työn ja vapaa-ajan erottamista.
Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 11.–24. tammikuuta 2024. Vastaajina oli 1 001 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät ja lomautetut). Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.
LUE MYÖS:
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit
Moni vaihtaisi työpaikkaa, jos etätyöt kielletään
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit
