Turkilla oli velvollisuus hankkia uusi S-400-ilmatorjuntajärjestelmä Venäjältä, toteaa Turkin apulaisulkoministeri Faruk Kaymakci.
Viime viikkoina on alkanut näyttää entistäkin todennäköisemmältä, että Turkki vastaanottaa uuden S-400-ilmatorjuntajärjestelmä Venäjältä vielä tämän vuoden aikana. Nato-maa Turkki on perustellut hankintaansa pyrkimyksellä vapautua tukeutumisesta yksipuolisesti läntiseen puolustusteollisuuteen. Sen mukaan Yhdysvallat ei myöskään halua toimittaa tällaista teknologiaa Turkkiin.
– S-400-ohjusjärjestelmän ostaminen ei ollut valinta vaan velvollisuus, Kaymakci sanoi keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä EU-Turkey Relations In A Changing Geopolitical Context -seminaarissa Helsingissä.
– Meistä tuntuu siltä, että Nato-liittolaisemme eivät auttaneet meitä, kun todella tarvitsimme ilmapuolustusta Syyrian tilanteen vuoksi.
Syyrian sisällissota on jatkunut jo kahdeksan vuoden ajan. Venäjä ja Iran ovat tukeneet sodassa Syyrian hallitusta ja maan johtajaa Bashar al-Assadia. Turkki on sen sijaan ollut Assadia vastustavien kapinallisten taustalla.
Iran on suuri alueellinen toimija Lähi-idässä, ja sillä on suuret ohjusvarastot. Iran voisi kriisin puhjetessa halutessaan iskeä ballistisilla ohjuksillaan Turkkiin.
Turkin asevoimat ja kurdijoukot ovat ottaneet yhteen Turkin ja Syyrian rajalla. Myös Isis teki useita iskuja raja-alueella ennen kukistumistaan.
– Turkin ja Syyrian rajalla on kuollut satoja ihmisiä, koska Syyrian puolelta tehtiin iskuja kranaatinheittimillä ja raketeilla. Liittolaisemme tulivat aluksi apuun, mutta myöhemmin osa vetäytyi, Kaymakci totesi.
Hän korostaa, että Turkilla on Naton toiseksi suurimmat asevoimat. Kaymakcin mukaan Turkki uskoo Natoon eikä tekisi mitään heikentääkseen Naton roolia tai sen yhteistä puolustusta.
Kaymakcin mukaan S-400-ohjusten hankinta ei tarkoita sitä, että ne kytketään Naton järjestelmään.
– Jos amerikkalaiset ystävämme esimerkiksi toimittaisivat Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, olisimme valmiita vastaanottamaan niitä.
– Jos voimme tehdä enemmän yhteistyötä liittolaistemme kanssa, niin luulen, että S-400-ohjuksia ei tarvitse käyttää joidenkin tahojen pelkäämällä tavalla.
Lipuuko Turkki irti Natosta?
Yhdysvallat on ilmaissut useaan otteeseen vastustavansa venäläisvalmisteisen ohjusjärjestelmän sijoittamista liittolaismaansa maaperälle. Antaakseen pontta vastalauseelleen Pentagon ilmoitti pari viikkoa sitten pysäyttävänsä amerikkalaisiin F-35-hävittäjiin liittyvät toimitukset Turkkiin.
Vaikka Turkin johto saattaa pitää ohjuksia osoituksena maansa strategisesta riippumattomuudesta, totuus olisi päinvastainen, arvioi kokenut ranskalainen Lähi-idän tuntija Marc Pierini. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
– Todellisuudessa maa olisi siirtynyt ”strategisen riippuvuuden” asteelle suhteessa Venäjään. Turkki olisi venäläisen kaluston, tietojärjestelmien ja henkilöstön vanki omalla maaperällään, Carnegie Europe -ajatushautomon vierailevana tutkijana toimiva EU:n entinen Ankaran-suurlähettiläs Pierini toteaa.
– Miten Turkki voisi toimia Naton puitteissa solidaarisesti mahdollisessa Venäjän kanssa syntyvässä kriisissä Itä-Ukrainassa tai Baltiassa, jos se itse isännöisi venäläisohjuksia kahdessa ilmavoimiensa tukikohdassa, Pierini kysyy.
Mikäli Turkki ajautuisi sotilaalliseen konfliktiin, jossa vastassa olisi Iran, olisi hänen mukaansa epävarmaa, pyytäisikö maa apua Natolta vai turvautuisiko se hankkimiinsa venäläisohjuksiin.
– Voisiko Moskova pidättää itselleen ”veto-oikeuden” päättää S-400-ohjusten käytöstä sellaisissa olosuhteissa, hän pohtii.
Lännen luottamus yhä autoritaarisemmin johdettua Turkkia kohtaan on rakoillut jo pitkään. S-400-ohjusten sijoittaminen Turkin maaperälle voisi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jonka heijastusvaikutukset olisivat Pierinin mukaan dramaattisia.
Läntiseen turvallisuusyhteisöön koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan ankkuroitunut Turkki lipuminen erilleen olisi hänen mukaansa kova isku Natolle, mutta iso voitto presidentti Vladimir Putinin johtamalle Venäjälle.
