Turkin presidentti Recep Tayip Erdoğan määräsi pidätettäväksi keskeisen vastustajansa, Istanbulin pormestari Ekrem Imamoğlun. Pääoppositiopuolue CHP oli valmistautumassa nimeämään Imamoğlun presidenttiehdokkaakseen lähipäivinä. Seuraavat presidentinvaalit pidetään vuonna 2028, mutta jostain syystä Erdoğan päätteli että aika on oikea juuri nyt. Miksi?
– Näin Imamoğlun ja häntä tukevien ryhmien, mukaan lukien liikemiehet, presidentinvaalikampanjan aloittaminen saadaan torpattua heti alkuunsa. Nyt pidätettyjä on yli sata. Iso osa on Imamoğlun kampanjaväkeä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Alaranta muistuttaa, että Erdoğan on myös viritellyt rauhanprosessia Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) kanssa. Erdoğan etsii taktista yhteistyötä, joka rikkoo opposition yhtenäisyyttä ja asettaa kurdit hankalaan asemaan. Nyt kurdit joutuvat pohtimaan sovitaanko Erdoğanin kanssa uudesta perustuslaista joka mahdollistaisi Erdoğanin jatkon presidenttinä vai seisovatko he yhdessä rintamassa muun opposition kanssa.
– Nyt on ehkä ulkosuhteiden kannalta hyvä hetkiä toimia – Yhdysvallat on jo ilmoittanut, että Imamoğlu on Turkin sisäinen asia ja EU:kin viestittää tarvitsevansa Turkkia, Alaranta summaa.
Trumpin toinen kausi on aiheuttanut turbulenssia Euroopassa ja Natossa, jonka jäsen Turkki on. Turkista pohjoiseen levittäytyy Mustameri, jonka vastarannalla on Ukraina. Koillisessa Turkkia ja Venäjää erottaa Georgia.
Ulkoministeri Hakan Fidan asemoi aiemmin maaliskuussa Turkin osaksi Naton eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Turkki on mukana ”halukkaiden rintamassa” Ukrainan tukena.
Yhdysvaltojen presidentin toimet ovat merkki herätä ja yhdistyä, ulkoministeri Fidan sanoi Financial Timesille aiemmin maaliskuussa. Hän lisäsi, että Turkki haluaa olla mukana uudessa eurooppalaisessa turvallisuusarkkitehtuurissa, jos Natossa tapahtuu painopisteen muutoksia.
– Vaikka Trump ei vetäisi joukkoja Euroopasta, on mahdollista että joku jolla on samansuuntaisia ajatuksia tekee sen myöhemmin, Fidan sanoi.
Miten Turkki siis asemoituu nyt ja jatkossa? Voiko maa hakea vallitsevasta tilanteesta esimerkiksi vipuvartta neuvotella itselleen parempaa asemaa suhteessa EU:iin?
– Turkki jatkaa tasapainopolitiikkaa Venäjän ja länsimaiden välillä, mutta nyt sille tarjoutuu uusi rooli, se voi tehdä enemmän yhteistyötä eurooppalaisten maiden kanssa ja haluaa varmasti markkinoita omalle aseteollisuudelleen. Toisaalta se haluaa EU-maiden investointeja Turkkiin, arvioi Alaranta.
Hänen mukaansa Turkki voi saada mahdollisuuden nostaa omaa kansainvälistä statustaan esimerkiksi lähettämällä rauhanturvaajia Ukrainaan – jos sinne asti jossain vaiheessa päästään.
– Lisäksi Turkille on ihan oikeasti hyödyksi, jos Ukraina säilyy itsenäisenä, tasapainottamassa Venäjän voimaa Mustallamerellä. Turkin kanta on kuitenkin aina ollut, että kaikki Mustanmeren alueen yhteistyö ja turvallisuusjärjestelyt tehdään yhteistyössä Venäjän kanssa. Tähän se pyrkii edelleen.
