Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen toppuuttelee Viron puolustusministerin tuoretta lausuntoa liittyen Naton salassa pidettävien operatiivisten suunnitelmien valmiuteen.
Naton puolustusministerit tapasivat toissa viikon torstaina Brysselissä. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi, että Naton uudet operatiiviset aluesuunnitelmat ovat jo valmiita toteutukseen. Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.
– Hänen lausuntonsa on yliampuva siinä mielessä, että eihän se nyt varmaankaan ihan sitä indikoi, että kaikki olisi valmista, Juha Pyykönen sanoo Verkkouutisille.
– Pevkurin lausunnot ymmärtääkseni väittävät, että sekä suunnitelmat että niiden toteuttamiseen tarvittavat suorituskyvyt olisivat jo valmiina. Oma käsitykseni on, että operatiiviset suunnitelmat voivat ollakin pääpiirteissään valmiita, mutta suorituskyvyt vaativat vielä tekemistä.
Pyykösen mukaan on toki mahdollista, että Yhdysvallat on luvannut Viroon tietyn määrän joukkoja tämän suunnitelman mukaisesti, jolloin asia olisi niin kuin Pevkur sanoo.
– Mutta me emme voi sitä tietää, Pyykönen toteaa.
Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).
Puolustusliitto on myös lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta.
– Ne suunnitelmat voivat olla valmiita hyvin pitkälti. Se ei sinänsä olisi ihme. Ja niissä on myös jokin varaus Ruotsille. Ja tästä on varmasti epävirallisesti sovittu Ruotsin kanssa, että kun he liittyvät puolustusliittoon, niin he investoivat tietyllä tavalla kollektiivisen puolustukseen. Tämä sitten virallistetaan, kun Ruotsista tulee Naton jäsen, Pyykönen sanoo.
Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n tutkimusjohtaja Robert Dalsjö arvioi Verkkouutisille vuoden vaihteessa, että Nato on kaavaillut täysjäsenyyttä odottavalle Ruotsille velvoitteita alueellisissa operatiivisissa suunnitelmissaan ja joukkorakenteessaan. Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina Ruotsin Nato-jäsenyyden. Ratifiointi edellyttää vielä presidentin allekirjoitusta.
Dalsjön kuuleman mukaan Nato edellyttäisi Ruotsilta kahden maavoimien prikaatin asettamista liittokunnan kollektiivisen puolustuksen käyttöön kriisi- tai sotatilanteessa.
Signaali Moskovaan
Juha Pyykönen arvelee, että Viron puolustusministeri haluaa lähettää lausunnollaan viestin Moskovan suuntaan:
– Nato on pitkällä suunnittelussaan ja te olette myöhässä – ei kannata enää yrittää aggressioita.
Länsimaista on kuultu viime aikoina varoituksia siitä, että Venäjä voi laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle seuraavan 4–5 vuoden aikana.
Nato vahvistaa parhaillaan pelote- ja puolustusvalmiuttaan. Samalla se on siirtymässä sotilasstrategiassaan puhtaasti vahvistuksiin perustuvan pelotteen mallista (deterrence by reinforcement) kiistämiseen perustuvan pelotteen malliin (deterrence by denial).
Vuonna 2022 pidetyssä Madridin huippukokouksessa Nato otti ensimmäiset askeleet kohti kiistämiseen perustuvan pelotteen mallia – lähestymistapa, jossa liittokunnalla olisi kyky kiistää liittolaisten alueet Venäjän hyökkäykseltä ja puolustaa ”liittokunnan alueen jokaista tuumaa”. Liittolaiset sopivat laajentavansa Baltian maihin ja Puolaan sijoitettuja monikansallisia eFP-taisteluosastoja tarpeen vaatiessa prikaatin kokoisiksi yksiköiksi, joita nopeasti saatavilla olevat vahvistukset tukevat. Asiasta päätettiin uudelleen Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa 2023.