Turvapaikanhakijat pantiin peltotöihin – Yle: Palkat aiheuttivat ”parranpärinää”

Moni herneitä satakuntalaisyritykselle poimineista turvapaikanhakijoista pettyi ansioihinsa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Monen kokemäkeläiselle Hernerenkaalle kesällä työskennelleen turvapaikanhakijan ansiot jäivät vähäisiksi. Ylen mukaan tästä ”seurasi parranpärinää”.

Pienimmillään turvapaikanhakijalle oli maksettu 17 euroa. Herneenpoimintaan palkattiin useita kymmeniä turvapaikanhakijoita.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Hernerenkaan toimitusjohtajan Tommi Mäkitalon mukaan kaikki yhtiön poimijat saavat samaa palkkaa, joka riippuu poimittujen herneiden määrästä.

– Osa turvapaikanhakijoista koki, että pelisäännöt muuttuivat olennaisesti kesken kesän työnantajan eduksi, tilanteeseen perehtynyt Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Berhan Ahmadi sanoo.

Tommi Mäkitalo selittää muutosta herneiden määrällä. Hinta laskee kesän edetessä, kun herneiden määrä pellolla ja palkojen koko kasvavat. Saman määrän herneitä saa Mäkitalon mukaan tuolloin poimittua alkukesää pienemmällä vaivalla. Asia oli hänen mukaansa kerrottu myös työntekijöille.

Harjavallan vastaanottokeskuksen johtajan Ellinoora Södermanin mukaan ongelmia syntyi myös siitä, ettei osa turvapaikanhakijoista tajunnut, että vastaanottoraha pienenee työtulojen vuoksi. Hän kiittelee silti Tommi Mäkitaloa turvapaikanhakijoiden palkkaamisesta.

Mäkitalo kuvaa kokeilun kokemuksia yrityksen kannalta sekä hyviksi että huonoiksi.

– Jokaisessa kansassa on hyviä työmiehiä, mutta ei välttämättä kovin paljon. Osa meille vastaanottokeskuksesta tulleista keskittyi työntekoon, mutta osalle kyse oli ajanvietteestä. Kulttuurierot näkyivät, Mäkitalo toteaa.

Mäkitalolla on paljon kokemusta ulkomaisista työntekijöistä. Hän toteaa venäläisten ja ukrainalaisten tulevan ”ihan eri asenteella”.

– Heille raha on niin merkityksellistä, että he eivät halua olla jouten.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS