Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää ja valmistella vastaanottolakiin muutokset, joita hallitusohjelma ja uusi vastaanottodirektiivi edellyttävät. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.
– Hallitusohjelman tavoitteena on turvapaikkapolitiikka, joka kohdentaa avun hädänalaisille ja estää väärinkäytökset. Suomen turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan vastaamaan yleistä pohjoismaista tasoa, toteaa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotteessa.
Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti tehostaa vastaanottopalveluita hyödyntämällä vastaanottodirektiivin liikkumavara ja muiden EU-maiden parhaita käytäntöjä. Hankkeen aikana toimeenpannaan kesän 2024 alussa voimaantullut uusi vastaanottodirektiivi.
Uusintahakemuksia halutaan rajoittaa
Lakiuudistuksessa on tarkoitus rajata vastaanottopalveluja väärinkäytösten estämiseksi esimerkiksi henkilöiltä, jotka ovat tehneet useita uusintahakemuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Palveluiden rajaamisessa huomioidaan uuden vastaanottodirektiivin antamat keinot.
Elokuun alusta tulee voimaan lainmuutos, jolla vastaanottojärjestelmän piirissä olevien vastaanottorahaa ja käyttörahaa pienennetään väliaikaisesti vuoden 2025 loppuun asti.
Nyt käynnistyvässä lakiuudistuksessa vastaanottoraha aiotaan pienentää pysyvästi perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan vähimmäismäärään. Vastaanottoraha on suunniteltu lyhytaikaiseksi etuudeksi, jos kansainvälisen suojelun hakija on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista. Lakimuutoksella tavoitellaan myös säästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Lisäksi ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajajärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on selkeyttää edustajanroolia lapsen edunvalvojana.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.
