Ruotsissa on herännyt pienimuotoinen keskustelu ydinaseista turvallisuuspolitiikan tutkija Johan Wennströmin ehdotettua maalle omaa ”sinikeltaista” ydinasetta. Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun vierailevana tutkijana toimiva Wennström on näkyvä ja kiistelty hahmo maansa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, ja ehdotus onkin huomioitu useissa maan johtavista medioista.
Wennström, joka toimi nykyisen pääministeri Ulf Kristerssonin avustajana tämän ollessa sosiaalivakuutusministerinä vuosina 2010-2014, on aikaisemmin saanut osakseen kritiikkiä luonnehtiessaan Naton itälaajentumista yhdeksi Ukrainan sodan johtaneista tekijöistä. Wennström esitti Ruotsille omaa ydinasetta ensimmäisen kerran jo keväällä 2024, ja toisti ehdotuksensa Expressenin maaliskuussa julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Wennströmin mielestä Ruotsin on jätettävä kansainvälinen ydinsulkusopimus sekä uudelleenkäynnistettävä 1960-luvulla lakkautettu ydinaseohjelmansa.
– Tänään, vuonna 2025, oma ydinase antaisi uskottavuutta Ruotsin lupauksille tukea Ukrainaa ja Nato-liittolaisia. ”Sinikeltainen” pommi voitaisiin jopa kehittää yhdessä Ukrainan kanssa, joka vielä 1990-luvulla oli maailman kolmanneksi suurin ydinasevaltio, Wennström kirjoittaa.
Yhteinen ydinaseohjelma Ukrainan kanssa lähettäisi tutkijan mukaan signaalin siitä, etteivät Ruotsi ja Ukraina antaudu suurvaltojen armoille.
Dagens Nyheterissä geopolitiikan asiantuntija, aikaisemmin muun muassa puolustusjätti Saabin johtotehtävissä toiminut Andreas von der Heide kehottaa ydinasekannattajia pistämään jäitä hattuun. Hän pitää keskustelua sekä kiinnostavana että ”relevanttina”, mutta toteaa ettei ydinaseista voida keskustella ”nostalgisisista” lähtökohdista. Maailma ja teknologia on muuttunut sitten 1950- ja 60-lukujen ydinaseohjelman, von der Heide kuvailee. Oma ydinaseohjelma olisi Ruotsilta vaativa ja aikaa vievä hanke, johon nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ei ole varaa.
– Ydinaseet eivät korvaa konventionaalisia sotilasjoukkoja. Päinvastoin, ydinaseilla on pelotevaikutus vain yhdessä uskottavan konventionaalisen puolustuskyvyn kanssa, von der Heide kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan.
Keskustelu ydinaseista uhkaa viedä huomiota kiireellismmiltä maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden haasteilta, hän varoittaa.
– Jos me tulevaisuudessa aiomme liittyä ydinasekerhoon, on sen tapahduttava tarkan strategisiin tosiasioihin perustuvan analyysin ja keskustelun jälkeen, ei taktisesta nostalgiasta.
