Tuoko tekoäly nopeita muutoksia suomalaiseen työelämään? Työelämää tutkiva historioitsija Mona Mannevuo Helsingin yliopistosta arvioi, että parhaillaan meneillään on tekoälyhype, johon liittyy paljon taloudellisia intressejä.
– On vaikea arvioida tekoälyn aitoa muutosvoimaa. Jos tekoäly muuttaa työelämää niin nopeasti kuin väitetään, meidän pitäisi keskustella työelämän rakenteista. Ajatus siitä, että joidenkin ihmisten koulutus olisi äkkiä turhaa tai heidän työnsä tekisi kone, olisi radikaali muutos. Meillä ei ole poliittisen keskustelun perusteella mitään suunnitelmaa ihmisten uudelleenkouluttamisesta toiseen työhön, Mannevuo sanoo.
Mannevuota häiritsee se, että tekoälyn mahdollisesti mukanaan tuovaa muutosta ei avata täsmällisemmin. Sitäkin voi miettiä, onko tekoälyn valvojana toimiminen mielekäs työ.
Tekoälyn hyödyntämisessä kannattaa kuulla työntekijöitä
Kielenkääntäjän työtä on käytetty esimerkkinä työstä, joka voi jatkossa muuttua tai kadota tekoälyn vuoksi, vaikka tekoälyn tuottamaa käännöstä ei voikaan verrata ammattilaiskäännökseen.
Kielenkääntäjä tuntee kulttuurisen kontekstin – siis ajattelee, toisin kuin tekstiä matemaattisen ennustemallin perusteella suoltava tekoälykielimalli, ChatGPT.
–Tekoäly nähdään tällä hetkellä myös välineenä kuormituksen purkamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa. Se tuntuu minusta vähän turhan optimistiselta, koska ajattelen pikemmin, että tekoäly voisi automatisoida suorittavaa tietotyötä.
Paras vastaus siihen, millaiset tehtävät kannattaisi automatisoida, on Mannevuon mukaan yleensä ihmisillä, jotka tekevät kyseistä työtä arjessa. Tekoälyn käytöstä intoilevan johdon kannattaisikin aina keskustella työntekijöiden kanssa.
–Miten tekoäly voi auttaa ydintehtävän suorittamisessa? Mannevuo kuvaa.
Tekoälyn käyttöönotto voi tuntua rasittavalta, jos työssä on jo valmiiksi mittava kuormitus tai käytössä monta eri sovellusta ja alustaa.
Teknologia nopeutuu, ihmisen kognitiiviset kyvyt eivät
Tekoälylle kannattaisi Mona Mannevuon mukaan antaa töitä, jotka eivät ole ihmiselle kovin mieluisia. Käyttöönottoon liittyy myös silti eettistä pohdintaa.
– Kuka on esimerkiksi vastuussa koneen tekemästä virheestä? Mannevuo kysyy.
Tutkiessaan työn tehostamisen historiaa Mannevuo on havainnut, ettei teknologinen kehitys useinkaan vähennä työn määrää, vaan se tekee siitä monimutkaisempaa. Joskus taas tekevien käsien määrä saattaa vähentyä, kiire ei.
Ihmisten kognitiiviset kyvyt eivät ole nopeutuneet, vaikka teknologia onkin.
– Tietotyötä on kuitenkin vaikea mitata, toisin kuin liukuhihnatyötä, Mannevuo pohtii.
Tekoälyn myötä tietotyö voi muuttua jatkossa entistä intensiivisempään suuntaan. Käsiteltävät tietomassat ovat laajempia ja monimutkaisempia.
Jos konetta käytetään ajattelun ja kirjoittamisen tukena, tilanne saattaa Mannevuon mukaan myös johtaa tekstin määrän lisääntymiseen laadun kustannuksella.
– Samalla voi unohtua perimmäinen kysymys: mikä on tekemämme työn arvo?
Työ monimutkaistuu innovaatioiden myötä
Mona Mannevuo tutkii parhaillaan työssä väsymisen historiaa. Monet väsymysilmiöt kytkeytyvät uusiin teknologioihin.
– Chaplinin Modern Times -elokuvan liukuhihna on klassinen esimerkki ihmisen ja koneen epäonnisesta kohtaamisesta. Jokaisen uuden työtä tehostavan teknologian jälkeen työlääketieteessä tavataan väsymysilmiöitä.
Jo 1960-luvulla huolestuttiin teknistyvien laitteiden aiheuttamasta kognitiivisesta kuormituksesta, vaikka monet laitteet olivat nykyisiin verrattuina varsin yksinkertaisia.
– Nyt koneet ja varsinkin teknologiset alustat ovat sellaisia, että niiden toimintaa voi olla vaikea hahmottaa. Tekoälyä jopa markkinoidaan mystisenä mustana laatikkona. On kuitenkin kuormittavaa käyttää työkaluna sellaista välinettä, mitä ei kunnolla ymmärrä, Mannevuo huomauttaa.
Muutoksen mukanaan tuomien väsymysilmiöiden jälkeen tilanne yleensä tasaantuu ja työtä järjestellään uudelleen – kunnes saapuu seuraava innovaatio.
Osaamisen hankkiminen jää yksilön vastuulle
Aiemmin hyvän työntekijän ominaisuuksiksi riittivät tunnollisuus ja terveet elämäntavat. Nykyään työelämässä nostetaan esiin tasaisten keskivertosuorittajien sijaan supersuorittajia, jotka omaksuvat nopeasti uudet tekniset innovaatiot.
– Tämä luo mielikuvan siitä, että muiden osaamisessa on puutteita, Mannevuo sanoo.
Etenkin tietotyötä tehdään yhä enemmän yksin, ja osaamisen päivittäminen on jäänyt yhä enemmän yksilön vastuulle.
Mannevuon mielestä kriittisen ajattelun taidot ovat kuitenkin tietotyössä kaiken pohja, eikä meidän tulisi unohtaa perustaitojen merkitystä.
Tekoäly voi rapauttaa luottamusta
Tekoälyn avulla voi tuottaa nopeasti suuria määriä jonkinlaista tekstiä ja kuvavirtaa. Tarkistamattomaan tekoälyn tuottamaan sisältöön ei ole kuitenkaan luottamista; esimerkiksi tekstiä tuottaessaan tekoäly vain arpoo kirjaimia ja sanoja peräkkäin todennäköisyyksiä laskemalla, vaikkakin hämmentävän nopeasti.
Vastuuton tai rikollinen toimija voi julkaista tarkistamatonta, tekoälyn tuottamaa sisältöä vaikkapa somessa väittäen niitä tosiksi. Tämä voi rapauttaa luottamusta ja korostaa erilaisten sisältöjen kriittisen arvioinnin merkitystä.
–Kriittinen lukutaito on tärkeä osa huoltovarmuutta, Mannevuo summaa.