Takavuosina suomalaiset menivät herkästi lakkoon, mutta nykyään tilanne on toinen. Suomalaiset eivät helposti lakkoile. Näin arvioi tietokirjailija ja ekonomisti Antti Koskela.
– Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalaisten kynnys lakkoiluun on nykyisin erittäin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korealaisten ja brittien tasolla, hän sanoo.
Koskela on tutkinut suomalaista lakkoilua ja julkaissut tulokset tuoreessa kirjassaan ”Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa”. Kirjan on kustantanut SDP:tä lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiö.
– Vielä 1970-luvulla Suomi oli maailman lakkoherkimpiä maita. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla, toteaa Koskela.
Hänen mukaansa lakkojen kustannuksia liioitellaan.
– Kustannusten laskennassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Julkisessa keskustelussa käytettävä lakkojen bruttomenetys työnantajalle johtaa keskustelua voimakkaasti harhaan, koska se yliarvioi lakkojen kustannuksia voimakkaasti.
