Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori Juha Tervala sanoo Talouselämälle, että EU:n elvytyspaketin parempi nimi olisi suomeksi ”elpymisväline” eikä se liity Suomen elvytykseen.
-Suomessa hallitus on myynyt tämän kansalaisille elvytyspakettina. On sanottu, että se elvyttää Suomen vientiä. Se on mielestäni varsin kummallinen argumentti, sanoo Tervala.
Tervala huomauttaa, ettei kyse ole Suomesta, vaan Etelä-Euroopan vähemmän kehittyneiden maiden julkisen talouden, työmarkkinoiden ja tuotantorakenteiden uudistusten tukemisesta.
-Paketilla haluttiin tasapainottaa elpymistä EU-alueella ja tukea heikompia jäsenmaita, joilla ei ole varaa tehdä finanssipoliittista elvytystä. Ei tätä ole laadittu Suomen elvyttämiseksi, vaan Etelä-Euroopan elvyttämiseksi Pohjois-Euroopan jäsenmaiden tulonsiirroilla. Tulonsiirtojen hyöty voisi olla se, että ne tasapainottavat kehitystä euroalueella, mikä luo vähän vakaamman rahaliiton.
Lisäksi Tervala huomauttaa, ettei elpymisväline mitenkään edesauta Suomen vientiä vaan on itse asiassa kustannus. Suomen noin 6,6 miljardin euron maksuosuus ”on rahaa, joka meillä olisi muuten ollut käytettävissä itse valitsemiimme kohteisiin.”
-Ikävä totuus on, että kaikkien paketin nettomaksajien vuosittaisiin EU-maksuihin tulee vuosina 2028–2058 korotus. Kun se menee maksuun, se heikentää Suomessa kotimaista kysyntää. Lisäksi se heikentää kysyntää Suomelle tärkeissä vientimaissa, jotka ovat myös nettomaksajia.
Suomen saama osuus elvytysrahoista on 0,15 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, eikä Tervalan mukaan näin pienellä elvytyksellä ole Suomelle juuri mitään vaikutusta. Toisaalta Tervalan mukaan kyseessä on myös muussa suhteessa pieni asia.
-EU-jäsenyyden mukana tulee hyviä ja huonoja asioita, joihin kaikkiin Suomi ei voi pienenä jäsenmaana vaikuttaa. EU-jäsenyyden hyödyt ovat Suomelle merkittävät. En näe elpymispakettia Suomen edun mukaisena, mutta en myöskään menetä sen takia yöuniani. Jos Suomen maksuosuus suhteutetaan bkt:hen ja 30 vuoden aikajänteeseen, tämä ei ole elämää suurempi asia.
