Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson saivat viimein sovun aikaan sopassa, jossa on ollut monenlaisia mausteita. Viimeisenä pikanttina mausteena Erdoğan ilmoitti, että Ruotsin Nato-jäsenyys vaatisi, että Turkki saisi EU-jäsenyyden.
Pitkäksi venyneiden keskustelujen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti medialle, että Turkki tulee ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden niin nopeasti kuin mahdollista.
Turkki ei saanut EU-jäsenyyttä eikä hävittäjiä Yhdysvalloilta. Mutta Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkän mukaan Turkki ei poistunut neuvottelupöydästä huonoin kortein.
– Turkki sai tuotua omaa asemaansa ja omia turvallisuusintressejään näkyvämmin esille. Toiminnallaan se myös pönkitti omaa imagoaan maana, jonka turvallisuushuolia muiden liittolaisten on kuunneltava. Hävittäjiä ei tullut, mutta ilmeisesti viime päivinä Yhdysvalloissa on käyty asiaan liittyviä myötämielisempiä keskusteluja, Särkkä sanoo Verkkouutisille.
Viimeisin käänne yllätti Iro Särkänkin, vaikka hän oli jo pohtinut asiaan aiemmin, mutta sen esiin nostaminen vasta neuvottelujen loppuvaiheessa tuli yllätyksenä.
– Turkki on EU:n yksi merkittävimmistä kauppakumppaneista, joten EU:n sisämarkkinoista olisi sille suuri hyöty. EU-jäsenyys on kuitenkin monimutkainen ja Nato-jäsenyyttä huomattavasti mittavampi prosessi. Täyttääkseen EU:n jäsenyyskriteerit kandidaattimaan tulee täyttää EU:n mittavat oikeudelliset vaatimukset ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kriteerit, sillä EU on myös poliittinen unioni. Turkin EU-jäsenyys on kaukana horisontissa, mutta ehkä juuri tähän pyrittiin, että jonkinlainen horisontti olisi taas olemassa.
Turkin aika oli loppumassa kesken
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vaikutti silminnähden helpottuneelta eilisen lehdistötilaisuuden jälkeen. Toisaalta Iro Särkkä uskoo, että Turkiltakin olivat aika ja muiden Nato-maiden kärsivällisyys loppumassa kesken.
– Ajattelin itse näin, että jos Turkki ei olisi hyväksynyt vieläkään Ruotsia, olisi se siinä tilanteessa ajanut itsensä nurkkaan ja Nato-maiden luottamus liittolaisiinsa olisi kärsinyt entisestään, Särkkä sanoo.
Turkin lisäksi Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä on vielä Unkarin ratifiointi. Mutta pääsihteeri Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa, että Unkari on sanonut, ettei se ole viimeinen maa, joka ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden. Tästä syystä hän ei nähnyt Unkarin aiheuttavan enää enempää ongelmia Ruotsin Nato-polun tiellä.
Iro Särkkä sanoi jo maanantaina ennen kuin Turkki oli puoltanut Ruotsin Nato-jäsenyyttä, että hän näkee ilmassa olevan positiivisia merkkejä.
– Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on viitannut viime viikkojen aikana tiivistyneeseen dialogiin Ruotsin ja Turkin välillä, ja hän on tuonut aktiivisesti esille ratkaisun mahdollisuutta. Erityisesti viime päivien ulostulot antoivat ymmärtää, että ratkaisun merkit ovat käsillä. Lisäksi Ruotsin lukuisat erittäin korkean tason kahden- ja monenkeskiset tapaamiset Yhdysvaltojen presidentin, Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä ja Ruotsin ja Turkin välillä kertovat, että ratkaisua on yritetty. Eilen Ruotsin pääministerin kasvoilta paistoi myös vieno hymy, josta tulkitsin, että neuvottelut edistyivät, Särkkä sanoo.
Särkän mukaan Suomenkin on syytä huomioida Turkki uutena liittolaisena ja pitää silmällä sen toimintaa.
– Natossa on kolme isoa maata, jotka menevät omia latujaan ja haluaisivat näyttää suuntaa muille. Ne ovat Yhdysvallat, Ranska ja Turkki. Turkki on tempuillaan onnistunut kiinnittämään huomiota omiin intresseihinsä viimeisen vuoden ajan varsin hyvin.
Suomi, Ruotsi ja Norja turvaavat Pohjois-Euroopan turvallisuutta
Ruotsin liittyminen Natoon on tervetullut asia Suomelle ja koko Itämeren turvallisuudelle. Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Itämerestä tulee Naton sisämeri.
– Ruotsi ja Suomi on erittäin kehittyneet ja kyvykkäät Naton liittolaismaat, jotka ovat sitoutuneita Naton yhteiseen puolustukseen. Ruotsin ja Suomen jäsenyydet vahvistavat merkittävällä tavalla Naton yhteistä puolustusta etenkin Pohjolassa ja Itämeren alueella. Se muuttaa koko euroatlanttisen alueen geostrategista tasapainoa, Iro Särkkä sanoo.
Vilnassa käytyjen keskustelujen pohjalta Särkkä uskoo, että Suomi, Ruotsi ja Norja huolehtivat yhdessä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen turvallisuudesta.
–Nyt kun Ruotsi ja Suomi ovat liittyneet Natoon, niin Nato pystyy suunnittelemaan Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen yhtenä operaatioalueena.
