Jotta Euroopalla olisi aitoa sananvaltaa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lopputulokseen, sen on puolalaistutkija Justyna Gotkowskan mukaan lähestyttävä Donald Trumpin hallintoa konkreettisin ehdotuksin ja sitoumuksin mahdollisimman pian. Jos niin ei tehdä, saattaa Yhdysvallat edetä eurooppalaisia kumppaneitaan kuulematta.
– Päätavoitteena pitäisi edelleen olla strategisen tappion aiheuttaminen Venäjälle, puolalaisen OSW-tutkimuslaitoksen turvallisuus- ja puolustusosastoa johtava Gotkowska sanoo ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että Ukraina saisi miehitettyjä alueitaan takaisin, vaan pikemminkin sitä, että Venäjän eliitti ymmärtää hyökkäyssodalle asetettujen päätavoitteiden olevan saavuttamattomissa.
– Poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen lisäämisellä olisi pyrittävä rapauttamaan Venäjän talous ja hajottamaan Vladimir Putinin hallinto. Jos siinä ei onnistuta, seuraava vaihtoehto olisi vaatia vihollisuuksien lopettamista nykyisille rintamalinjoille ja sanella Putinille rauhan ehdot, Gotkowska toteaa.
Vaikuttaakseen maanosansa sodanjälkeiseen turvallisuuteen eurooppalaisten tulisi hänen mielestään luoda strategia, johon sisältyy Ukrainalle annettavan sotilasavun lisääminen sekä suunnitelma joukkojen sijoittamisesta tulitauon jälkeen ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon uudelleenjärjestelystä Euroopassa.
– Venäjän kanssa ei ole mitään neuvoteltavaa rintaman jäädyttämisen ja vihollisuuksien lopettamisen lisäksi. Kiovalta ei voida riistää suvereenia oikeutta päättää, liittyykö Ukraina tulevaisuudessa EU:hun ja Natoon, Justyna Gotkowska painottaa.
Kremlin kanssa ei pitäisi hänen mukaansa myöskään keskustella sotilaallisen läsnäolon vähentämisestä Naton itäisellä sivustalla, Eurooppaan suojaavan ydinpelotteen heikentämisestä eikä Venäjälle asetettujen pakotteiden lieventämisestä tai poistamisesta.
– Toiseksi, Euroopan Ukrainalle antaman sotilasavun lisääminen on välttämätöntä. Euroopan on laadittava sitova suunnitelma siitä, miten se rahoittaa Ukrainan puolustusta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Kolmantena avainkohtana hän pitää läntisten joukkojen läsnäoloa Ukrainassa ja selkeää polkua kohti maan Nato-jäsenyyttä.
– Kahdenväliset takuut paperilla yhdistettynä poliittisiin sitoumuksiin Ukrainan aseistamisen lisäämisestä eivät riitä. Myöskään Ukrainan EU-jäsenyys ei ratkaisisi Kiovan turvallisuusongelmaa – päinvastoin, hän toteaa.
Jos Ukrainan asevoimat ottaa päävastuun rajan turvaamisesta ja maan puolustamisesta, maahan lähetettävien läntisten joukkojen ei tarvitsisi hänen mukaansa olla valtavia, kunhan ne sijoitetaan viisaasti.
Koska eurooppalaisten joukkojen merkittävä läsnäolo Ukrainassa saattaisi lisätä Putinin aggressiivisuutta Naton koilliskulmalla, Yhdysvaltojen Euroopassa olevia joukkoja saattaisi olla tarpeen ryhmitellä uudelleen, Gotkowska arvioi.
– Kun otetaan huomioon Euroopan jyrkästi muuttunut turvallisuustilanne, ei ole mitään perusteita sille, että Yhdysvaltojen operatiiviset joukot – noin 35 000 sotilasta – jäisivät Saksaan sen sijaan, että ne sijoitettaisiin Puolaan (jossa on tällä hetkellä 6 000–7 000 amerikkalaissotilasta), Baltian maihin sekä mahdollisesti Suomeen ja Romaniaan, hän toteaa.
