Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta huomauttaa, että Suomi joutuu vielä ottamaan Turkin turvallisuushuolet huomioon myös Naton jäsenenä.
– Turkin toimien niin kotimaata kuin lähialuetta koskevat ongelmat eivät lopu sinä päivänä, kun tulemme NATO-jäseniksi. Kannattaa jo siis nyt pohtia, mitä linjaa vedämme.
– Samanaikainen ’tuomitsemme’ ja ’teemme bisnestä ihan kuten ennenkin’ linjaus on arkipäivää monen valtion toimesta, mutta ei se kovin tehokasta ole, hän toteaa Twitterissä.
Tutkijan mukaan on epärehellistä esittää, että Suomi voisi samaan aikaan tuomita Turkin toimet Syyriassa sekä pysyä uskollisena Naton huippukokouksessa laaditulle asiakirjalle.
– Jos kansakuntana päätämme, että Turkin toimet ovat moraalisesti liian vaikeita hyväksyä, on meillä toki kaikki vapaus ja oikeus tuomita ne. Emme voi kuitenkaan rehellisesti samaan aikaan väittää, että toteutamme Turkin kanssa tehdyn diilin henkeä, Alaranta toteaa.
– Kaikkea ei voi saada kuin rusinoita pullasta, varsinkaan ulkopolitiikassa. Isojen ja voimakkaiden maiden ulkopolitiikka on monesti täynnä ristiriitoja. Kotona Twitterin äärellä on helppoa valita vain hyviä vaihtoehtoja, hän jatkaa.
Turkki on Unkarin lisäksi ainoa jäsenmaa, joka ei ole vielä hyväksynyt Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliitto Natoon. Turkin pelätään valmistelevan maahyökkäystä Syyriaan.
Turkin toimien niin kotimaata kuin lähialuetta koskevat ongelmat eivät lopu sinä päivänä kun tulemme NATO-jäseniksi. Kannattaa jos siis nyt pohtia mitä linjaa vedämme.
— Toni Alaranta (@ToniAlaranta) December 2, 2022
